2 Luku: Tämän lain säätämät rangaistukset
Tämän lain rikkomisesta käytettäviä yleisiä rangaistuslajeja ovat:
- 1) kuolemanrangaistus;
- 2) kuritushuone;
- 3) vankeus;
- 4) sakko;
- 5) järjestysrangaistus.
Erityisiä rangaistuslajeja upseereille, alipäällystölle ja sotaväkeen kuuluville siviilivirkamiehille ovat:
- 1) viraltapano;
- 2) virasta erottaminen.
Kuritushuone- ja vankeusrangaistukseen nähden on otettava varteen mitä 21 ja 23 §:ssä määrätään erityisiksi seuraamuksiksi niistä rikoksista, joista on tuomittu mainittuihin rangaistuksiin.
Viraltapano ja virasta erottaminen eivät vapauta asevelvollisuudesta, joka lain mukaan saattaa olla viraltapannun tai virasta erotetun täytettävä. Viraltapanon ja virasta erottamisen sijasta on alipäällystöön kuuluva asevelvollinen sotilasarvossaan alennettava.
Niitä yleisiä rangaistuslajeja, jotka luetellaan 12 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa, sekä samassa pykälässä mainittuja erityisiä rangaistuksia ei voida tuomita muutoin kuin tuomioistuimen päätöksellä. Sitävastoin on päälliköillä valta järjestystoimin määrätä järjestysrangaistuksia tämän lain alaisille henkilöille, niinkuin siitä on erikseen säädetty.
Kuolemanrangaistusta sotilasrikoksista älköön, paitsi valtio-, maan- ja sotilaspetoksesta sekä sotilaan murhasta ja tahallisesta taposta, käytettäkö muulloin kuin sodan aikana tai paikkakunnalla, joka on julistettu sotatilaan. Kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön ampumalla, ja on soveltuvilta kohdin noudatettava mitä yleisessä laissa on kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanosta säädetty.
Kuritushuoneesta, vankeudesta ja sakosta, joihin tämän lain mukaan tuomitaan, sekä kansalaisluottamuksen menettämisestä ja maan palvelukseen kelvottomaksi julistamisesta olkoon voimassa mitä yleisen rikoslain 2 luvussa on säädetty, kuitenkin noudattamalla mitä jälempänä sanotaan.
Jos sotilaalle on tuomittava rangaistus yleisen lain mukaan ja siinä lainkohdassa on säädetty sakkoa, saatakoon sakon sijasta tuomita järjestysrangaistukseen.
Viraltapanon kautta menetetään se virka tai ne virat, mitkä syyllisellä on sotaväessä, ja niitä seuraavat palkka- ja muut virassa saavutetut edut kuin myös virka-arvo sekä ritari- ja muut kunniamerkit, lukuunottamatta kuitenkaan sodassa ja sotaretkistä annettuja mitaleja ja ristejä.
Virasta erottamisen seurauksena on ainoastaan sen viran tai niiden virkojen menettäminen, mitkä syyllisellä on sotaväessä, niitä seuraavine palkkaetuineen. Jos sotilas on tehnyt rikoksen sellaisessa toimessa, joka hänelle on sotaväessä erittäin uskottu tai jota hän on määrätty hoitamaan, voi virasta erottaminen, tuomioistuimen määräyksen mukaan, käsittää ainoastaan sen toimen menettämisen.
Jos sotilas on yleisen lain mukaan vikapää viralta pantavaksi, tuomittakoon hänet sen sijasta virasta erotettavaksi.
Oikeudesta eläkkeeseen ja muuhun etuun on erikseen säädetty.
Jos se, joka on vikapää viralta pantavaksi tai virasta erotettavaksi, jo on saanut virkaeron taikka ei ole vakinaisessa virassa sotaväessä, on häneen sovellettava mitä yleisessä laissa on säädetty viraltapanon sijaan määrättävästä rangaistuksesta; ja on se, joka on vikapää viralta pantavaksi, sen ohessa julistettava menettäneeksi virka-arvon sekä ritari- ja kunniamerkit, jotka 18 §:n 1 momentissa mainitaan.
Upseeri, alipäällystöön kuuluva sotilas tai siviilivirkamies, joka tuomitaan kansalaisluottamuksen menettäneeksi tai kelvottomaksi maan palvelukseen, on myöskin julistettava viralta pannuksi; älköönkä hän enää hoitako upseerin-, alipäällikön- tai siviilivirkaa sotalaitoksessa, vaikka sellaisen menettämisen tai kelvottomuuden aika onkin loppuun kulunut. Jos tuomitun on suoritettava asevelvollisuutta, voidaan hänet, sittenkun hän on vapausrangaistuksen kärsinyt, kutsua puolustuslaitoksen töihin, niinkuin asevelvollisuuslaissa on sellaisesta työvelvollisuudesta säädetty.
Jos upseeri, alipäällystöön kuuluva sotilas tai siviilivirkamies on rikoksesta, josta ei seuraa kansalaisluottamuksen menettäminen tai kelvottomuus maan palvelukseen, tuomittu kuolemanrangaistukseen tai kuritushuoneeseen elinkaudeksi, on hänet myöskin julistettava viralta pannuksi.
Milloin rikoksesta on tuleva kuritushuonetta määräajaksi eivätkä asianhaarat ole erittäin lieventävät, tuomittakoon hänet virasta erotettavaksi. Jos tuomitun on suoritettava asevelvollisuutta, olkoon hänen ottamisestaan takaisin sotapalvelukseen voimassa mitä 23 §:n 2 momentissa sanotaan.
Jos joku sotaväen miehistöstä tuomitaan kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, on hänet myös julistettava kelvottomaksi enää käytettäväksi sotapalvelukseen sekä menettäneeksi palkkaetunsa ja kunniamerkkinsä, lukuunottamatta sodassa ja sotaretkistä annettuja mitaleja ja ristejä. Vapausrangaistuksen kärsittyään voidaan hänet kutsua puolustuslaitoksen töihin niinkuin asevelvollisuuslaissa on säädetty.
Jos upseeri tai alipäällystöön kuuluva sotilas tai siviilivirkamies, joka ei suorita asevelvollisuutta, kärsii määräaikaista kuritushuonerangaistusta taikka vankeusrangaistusta, menettäköön, jos hänen on annettu pitää virkansa, rangaistuksen aikana palkkaetunsa. Kun joku sotaväen miehistöstä, joka suorittaa asevelvollisuutta, tuomitaan rikoksesta, josta ei seuraa kansalaisluottamuksen menettäminen, kärsimään kuritushuone- tai vankeusrangaistusta, menettäköön palkkaetunsa siltä ajalta, minkä rangaistus kestää, sekä korpraali sen ohessa virka-arvonsa.
Rangaistusajan päätyttyä on tuomittu otettava takaisin sotapalvelukseen jälelläolevaksi palvelusajakseen, ellei hän sillä välin ole täyttänyt kahtakymmentäseitsemää vuotta; älköönkä rangaistusaikaa luettako pois palvelusajasta.
Vankeusrangaistusta kärsii upseeri tai siviilivirkamies sotilasvankilassa tahi, ellei siihen ole tilaisuutta, lääninvankilassa sekä alipäällystöön ja miehistöön kuuluva sotilas lääninvankilassa tai muussa siihen tarkoitukseen määrätyssä rangaistuslaitoksessa, niinkuin yleisessä laissa säädetään. Jos vankeusrangaistuksen aika ei ole kuutta kuukautta pitempi, voi myöskin alipäällystöön ja miehistöön kuuluva sotilas kärsiä sen sotilasvankilassa.
Vapausrangaistuksen kärsittyään lähetetään rangaistu henkilö, jonka on suoritettava asevelvollisuutta ja jota ei ole tuomittu kansalaisluottamustaan menettäneeksi eikä julistettu kelvottomaksi maan palvelukseen, takaisin joukkoonsa.
Ehdonalaisesti vapaaksi päästetty henkilö, jonka on suoritettava asevelvollisuutta, älköön astuko takaisin sotapalvelukseen, ennenkun tuomitun vapausrangaistuksen aika on kulunut umpeen.
Järjestysrangaistuksina käytetään:
a) Miehistölle:
- 1) kieltoa oleskelemasta ulkopuolella kasarmialueen tai joukon majapaikan sekä, merellä, menemästä laivalta maihin, enintään kahdeksan viikon aikana;
- 2) miehistölle kuuluvain töiden suorittamista vuorotta, enintään kahdeksan kertaa;
- 3) palveluksessa oloa vuorotta enintään kahdeksan kertaa, merellä ei kuitenkaan laivavahdissa;
- 4) yksinkertaista arestia, enintään kolmekymmentä vuorokautta, paitsi rangaistuksia yhdistettäessä, josta säädetään 42 §:ssä;
- 5) kovennettua arestia, enintään kahdeksan vuorokautta paitsi rangaistuksia yhdistettäessä, josta puhutaan 42 §:ssä;
- 6) korpraalinarvon menettämistä.
b) Alipäällystölle:
- 1) samanlaisia rangaistuksia kuin tässä edellä a) kirjaimen alla 1, 3 ja 4 kohdassa säädetään miehistölle:
- 2) muistutuksia ja nuhteita;
- 3) syylliselle uskotun erityisen toimen menettämistä;
- 4) alipäällikön arvon menettämistä.
- Ne rangaistukset, jotka ovat mainitut a) kirjaimen alla 1 ja 6 kohdassa, voidaan yhdistää toisiin saman kirjaimen alla lueteltuihin järjestysrangaistuksiin.
c) Upseereille:
- 1) suullisesti tai kirjallisesti annettuja yksityisiä muistutuksia ja nuhteita;
- 2) nuhteita sotajoukon kokoontuneiden upseerien läsnä ollessa;
- 3) päiväkäskyssä annettuja muistutuksia ja nuhteita;
- 4) arestia päävartiossa tai, merellä, lukitussa hytissä, kuin myös kotiarestia, enintään kolmekymmentä vuorokautta, paitsi rangaistuksia yhdistettäessä, josta puhutaan 42 §:ssä;
- 5) poistamista päällikkyydestä tai syylliselle uskotusta erityisestä toimesta.
d) Sotaväkeen kuuluville siviilivirkamiehille:
- samanlaisia rangaistuksia kuin tässä edellä c) kirjaimen alla on upseereille määrätty, mikäli niitä käy mainittuihin virkamiehiin soveltaminen.
Kovennettua arestia älköön määrättäkö, ellei syyllisen ennen kärsimiin rangaistuksiin nähden tahi muiden syiden nojalla ole oletettavissa, ettei hän lievemmästä arestirangaistuksesta ottaisi ojentuakseen. Älköön kovennettua arestia myöskään määrättäkö sille, joka ei ole täyttänyt kahdeksaatoista vuotta.
Arestirangaistus, joka määrätään upseereille ja siviilivirkamiehille, kärsitään:
1) kotiaresti omassa majapaikassa taikka päivystyshuoneessa tai muussa joukolle tai laivaan kuuluvassa eristetyssä huoneessa, joko virantoimituksen yhteydessä tai ilman sellaista, ja saa arestiin pantu arestiaikana pitää sapelinsa tai muun aseen, jota hän virassaan käyttää. Rangaistusta voidaan koventaa kieltämällä arestiin pantua vastaanottamasta vieraita;
2) vartioaresti päävartiossa tai lukitussa hytissä, jolloin asianomaisen päällystön on määrättävä, onko arestiin pannun otettava osaa virantoimitukseen. Arestiin pantu älköön ottako vastaan vieraita, paitsi milloin siihen erityisessä tapauksessa on annettu lupa, älköönkä hän saako nauttia parempaa ylläpitoa tahi suurempaa mukavuutta kuin voidaan katsoa kohtuullisen ja yksinkertaisen elämäntavan välttämättä vaativan. Kun joku pannaan tällaiseen arestiin, on häneltä otettava sapeli tai muu ase, jota hän virassaan käyttää.
Arestiin pantuja pidetään, mikäli mahdollista, kutakin eri huoneessa.
Sellaisella paikkakunnalla, missä päävartiota ei ole, voidaan päävartioaresti vaihtaa arestirangaistukseen, jota syyllinen saa kärsiä omassa tai muussa soveliaassa huoneessa päivystävän upseerin valvonnan alaisena tai poikkeustapauksissa, päällystön harkinnan mukaan, myöskin sotamiesvartion vartioidessa. Jos kotiaresti on pantava täytäntöön laivalla, joka on meriretkellä, tai jos jollekin on määrätty arestia lukitussa hytissä, mutta rangaistusta varten sopivaa huonetta ei ole käytettävänä, on syyllistä sen sijaan edellisessä tapauksessa kiellettävä siirtymästä ulkopuolelle määrättyä, rajalla merkittyä piiriä laivalla sekä jälkimmäisessä tapauksessa pidettävä vartioituna samalla tavalla määrättävässä piirissä.
Arestirangaistus, joka määrätään alipäällystöön ja miehistöön kuuluville sotilaille, kärsitään kasarmihuoneessa tai sotilasvankilassa:
1) yksinkertainenaresti siten, että arestiin pantuja pidetään erityisessä valoisassa huoneessa, mikäli mahdollista kutakin erikseen. Arestiin pantu saa ruokansa vain komppaniasta ja hänet voidaan arestista viedä harjoituksiin tai töihin;
2) kovennettu aresti siten, että arestiin pantuja pidetään kutakin erityisessä pimeässä huoneessa. Arestiin pantu nukkuu vuodevaatteitta olevalla makuulavalla, eikä häntä saa arestista viedä harjoituksiin eikä töihin. Jos rangaistusaika on kahta vuorokautta pitempi, on arestiin pantua joka kolmas vuorokausi pidettävä valoisassa yksinäishuoneessa, ja hän saa silloin ruokaa niinkuin edellisessä kohdassa sanotaan. Niitä vuorokausia, jolloin arestiin pantua pidetään valoisassa huoneessa, ei saa lukea pois rangaistusajasta.
Ennenkun sotilas pannaan kärsimään kovennettua arestirangaistusta, niin myös heti kun hän on rangaistuksen kärsinyt, on hänen terveydentilansa lääkärin tarkastettava.
Sinä aikana, jolloin arestiin pantua pidetään pimeässä yksinäishuoneessa, on hänelle, mikäli mahdollista, valmistettava tilaisuus oleskella vapaassa ulkoilmassa puoli tuntia vuorokaudessa.
Jos syyllinen ei voi ilman terveyden vaaraa kärsiä kovennettua arestirangaistusta, on hänelle sen sijaan määrättävä yksinkertaista arestia, ja laskettakoon silloin kolmen vuorokauden yksinkertaista arestia vastaavan yhtä vuorokautta kovennettua arestia.
Muuten on tässä pykälässä mainittuja arestirangaistuksia täytäntöönpantaessa soveltuvissa kohdin noudatettava yksinkertaiseen arestiin nähden mitä kotiarestista ja kovennettuun arestiin nähden mitä vartioarestista 27 §:ssä on säädetty.
Sodassa tai sellaisella paikkakunnalla, missä ei sotilasvankilaa eikä kasarmia ole, on syyllinen määrättävä yksinkertaisen arestin sijasta, jos hän kuuluu alipäällystöön, toimittamaan palvelusta vuorotta ja, jos hän kuuluu miehistöön, vuorotta tekemään sattuvia töitä, ja kovennetun arestin sijasta seisomaan kivääri olalla täydessä sota-asussa, kustakin arestivuorokaudesta päivässä kaksi tuntia peräkkäin.
Ehdollista rangaistustuomiota älköön käytettäkö sotilasrikoksista.