Siirry sisältöön

Hollikyydistä

Lisää linkkejä
Wikiaineistosta
Hollikyydestä

Kirjoittanut Kustaa Paturi


Holli-Kyydistä.
Nykyiseen aikaan on monella tavalla kannatettu kysymystä holli-kyytiseikasta. Kysymys on heräännyt siitä että holli-kyyti on maamiehelle tullut kovin rasittavaksi, paikkakuntia ja taloja muka löytyy joillen holli-kyyti nousee likittäin yhtä korkialle kuin talon vero ja muut kruunun maksot, jos vuoroo holli-kyydin muille tehtäväksi. Pääsyyksi liiemmäiseen rasitukseen luetaan holli-kyydin teon enentyminen aika ajolta ja että kyyti-raha ei muka palkitse eli ei kannata holli-kyydin kulua. Katsellessa maamiehen luonnotointa rasitusta, havaitaan nimittäin holli-kyydillä kulkevan suuri osa matkustavaisia, jotka ei vaikuta mitään yhteistä hyötyä; näiden matkaajoiden joukossa on osa ulkomaalaisia huvitys-matkoilla, osa huvituksen puuhaajoita, omamaalaisia samaten. Monellakaan näistä matkustavaisista ei ole suurempaa pää-määrää kuin kulkea kupungista kaupunkiin, paikasta paikkaan – eläen tuhlaamisessa ja laiskuudessa niin kauvan kuin kaikki omaisuus on loppunut; monet kulkee markkinoista markkinoihin pelaten ja tehden semmoisia kauppoja, jotka ovat kansan turmioksi; joku osa kulkee yksityisien oikeuden käymisiä riita asioissa j. n. e. Nimitetyt ja monet muut matkaelemiset, joita ei ole yhteiseksi eduksi, eikä koske maamieheen nimeksikään, kuitenkin saattavat maamiehen voimat semmoisiin hyöryttömiin puuhiin ja paikottain uhkaavat jo milt´ei väsyttää maaviljelyksen edistystä ja loukata yhteistä vointumista. Tuon parannuskeinoksi on mietitty kyyti-rahojen korottamista, niin korkeeksi jotta holli-kyydin seikka kannattaisi itse itssensä ja maamies saisi helpotusta semmoisesta painavasta ja luonnottomasta rasituksesta. Mutta kyyti-rahan korotukseen näkyy olevan vastuksia. Esim. semmoisissa tapauksissa, joissa Asioitsioita tulee kulkemaan valtiovaroilla: niiden kyyti tulisi kalliiksi, ja kuin on jo tullut tavaksi kulkea vähemmällä kyyti-hevois luvulla kuin kyyti-rahoja lankee, josta on voittoa kulkialle – tuo voitto tulis kyyti-rahan koroituksen kautta aina etusammaksi – joka mahdollisesti taitaisi saattaa Asioitsioita haluamaan niin useviin matkustuksiin kuin suinkin siihen mahdollista syytä taitasi löytyä: näin ehkä valtio-varat taitaisi saada liiempää loukkausta. Löytyy myös semmoisia virkamiehiä jotka ei saa kulkutoimissansa erinäistä kyyti-rahaa; virkamies on vuosipalkalla velvollinen kustantamaan toimituksiinsa kyydin, joka laveessa virka-piirissä vie ison osan palkasta. Jos kyyti-raha korotettaisiin niin korkiaksi että holli-kyyti sillä itsensä kannattaisi, niin vaatis hallituksen eli kuntain ylentää semmoisien virkamiesten palkkoja, muutoin virat ei elättäisi miestänsä. Löytyy myös virkamiesten toimia yksityisien asioissa, jotka ovat yhteisen menestyksen yllä pitämiseksi tärkeitä, jotka korkian kyyti-rahan vuoksi tulisi liian kalliksi. Näin on vastuksiakin paljaalla kyytirahan koroittamisella saada asiaa autetuksi, jotta se kaikin puolin olis paraalla kannalla.
Tarkataanko maamiehen rasitusta kyksymyksessä olevassa seikassa? Jos esim. yksi pitäjä pitää 20 hollihevoista vuoden läpitse, ja niiden täyttämillä kyydillä matkaisi toinen puoli virkaa eli maakunnan hyötyyn kuuluvia, siis niiden tarpeeksi käytettäisi 10 hollihevoista yli vuoden, ja semmoisille, jotka kulkee tarpeetomasti eli joiden kulkuun ei koske maamiehen mitään, käytetään 10 holli-hevoista yli vuoden, ja viimeksi mainittuin kunkin hevoisen tähden maksaisi pitäjä 75 ruplaa eli 10:nestä hevoisesta 750 ruplaa vuodessa, olispa tuo jo jotensakin iso summa. Jos tuommoisesta summasta vaan olis luettava kolmas osa menneeksi tuhlauksen ja tapain turmio-käytäntöön, joka kyllä kaksi siansa hyödyllisemmissä klohdissa, olis kyllä syytä parannuksen saamiseen.
Holli-kyydin vuorosta ja vapaasta kyydistä yhteisen lain Rakennuskaaren 28 luk. 7 §:win sanat kuuluu: "Jokaisen vierasten majan tykönä pitää ykasi taulu ulospantaman, joka osottaa peninkulman lugun ensimmäiseen muutos-paikkaan, ja kuinka paljo venhen ja hevoisen vuoroa maksettaman pitää." ja 14 §. "Kuka itsenäns petollisen passin, eli muun petoksen kautta, ottaa vapan kyytin eli ravinnon, vierasten majamieheltä eli yhteiseltä kansalda; vetäkön sakkoa sata talaria ja petoksestans erittäin, sen jälkeen kuin se on." Tässä vasta kerrottuen yhteisen lain temppuen mukaan alkuperäoisesti yhteinen jakaa matkustavaiset (kyydillä kulkiat) kahteen eri-luokkaan, kyyti-rahan maksaviin ja vapaisiin. Aikain vaatimuksen luonnosta on tapahtunut se parannus ettei nyt enää viimeiksi kerrotun 14 § mukaan vapaita kyytiä eikä ravintoa vierasten majamieheltä eli yhteiseltä kansalta vaadita, vaan maksetaan kaikilta matkustavaisilta yhtä paljon kyyti-rahaakin, jota armollinen hallitus on aika ajalta kohottanut, ja nykyisin näyttää olevan sillä kohdalla että se maansydämessä, jossa on tavara helvempi ja hidas rahan liikunto ja vähän kulkee holli-kyytiä, joltisesti palkitsee aika ajoin holli-kyydin kuluja; mutta niissä paikoissa, joissa tavara on kallista ja vilpas rahan liike ja holli-kyydin teko suuri, ei se kannata milläkään ajalla holli-kyydin kuluja. Kuitenkin olis asia kestikohdalla nykyaikoina ja nykyis-suuruisella, yksimääräisellä kyyti-rahan maksolla maamiehen suorittaa virkamiesten ja maakunnan hyötyyn kuuluvia holli-kyytiä; jos ne paikkakunnat, joissa raha vilppaasti liikkuu ja enempi kyytiä tehdään, eivät tulisikaan semmoisella kyyti-rahalla palkituiksi, niin parempi rahan liikunto, toisia maakuntia suhteen, palkitsee sen. Näinmuodoin taitaisi olla yhtäläinen kyyti-rahan makso, nykyisen tavan mukaan, hallituksen ja maakunnan hyötyyn kuuluvilla asioitsioilla ja virkamiesten toimituksissa. Niillä matkustajoilla, joiden semmoista holli-kyydin etua annettaisiin nauttia, vaatis olla virkamiehellä vuotinen ja muilla valtakunnan eli maakunnan hyötyyn kuuluvilla erinäinen joka matkustukseen oikeuskirja eli passi, kumpasillenki hevois paljouden suhteen ansionsa ja tarpeen mukaan; kaikissa tapauksissa semmoisella oikeudella saisi vaan mukanansa kuljettaa kirjaan kirjoitetua väkeänsä, ainostansa etuistuimella ajaja saisi olla muita ja kuormaa markatavarain tarpeeksi. Oikeuskirjat viimeksi mainitun laatuiseen holli-hevoisen saamiseen vaatisi olla kirjapainossa valmistettuja ja omituisen muotoiset, jotta tyhmempikin keskiivari eli hollimies tuntisi semmoiseksi oikeuskirjaksi ja hevois määrän, yhtä hyvin kuin rahanki. Oikeuskirjan antaminen olis ehkä Lääninhallituksen eli Kuvernöörin soveljain, niinkuin keskiivari järjestyksen hoidot ovat Kuvernöörin katsottavat.
Semmoiset matkustavaiset, jotka yhteisen lain Rak. k. 28 luvun 7 § mukaan lain valmistus aikana tarkoitettiin velvollisiksi kyyti-rahaa maksamaan, joilla ei erinäistä vapa oikeutta ollut suotu, olis velvolliset maksamaan niin korkian kyyti-rahan, kuin holli-kyyti kannattamiseksensa vaatii, jonka, tutkinnoitten mukaan, kukin eripaikkakunta ja aikakausi näyttäisi vaativan ja joka hallitukselta hyväksi nähtäisiin ja vahvistettaisiin.
Selkeydeksi semmoisen asian käytäntöön vaatis olla keskiivareissa kaksi Päiväkirjaa ja kahdenlaatuiset kyydin tekiät; viimeksi mainittuen välillä vaatis myös olla rajoituksia, jotta kyyti-velvollisille yhtäläinen etu voitaisiin vähemmän ja isomman kyyti-rahan alaisissa kyydin tekotiloissa, eli kumpaisiakin tehtäisi vuorottain.
Luonnollista myös olis että kyyti-rahan maksolla olis eroitus jos yksi henki eli sen paino tai kaksi kulkee yhdellä hevoisella.
Maamies.

- - - - - -

Toimituksen lisä:

Ei ihme että kyyti teille tuntuu kovin rasittavaksi, joka asutte melkein suurimman valtatien varrella; mutta rautatie saattaa teille pian lievityksen. Emme voi siihen suostua että ruvetaan eroittamaan virkamiehet ha muut matkustavaiset, sillä kaikki kulkevat virkansa ja toimessansa. – Te olette talonpoika; taidatteko sanoo miksi Ruotsissa nykyjään talonpojat yksinänsä vetävät vastakynttä kuin kysymys on hollikyydin eroittaminen maanviljelyksestä? Pelkään pahoin että Suomessa olisi sama temppu käsissä, jos jotain semmoista hankittaisiin.

Läde: Hämäläinen 1/4/1859

Katso myös

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Hollikyydistä&oldid=95994”