Vähän vastinetta

Vähän vastinetta. Kirjoittanut Kustaa Paturi

Vähän vastinetta.

Hämäläisen 13 n:rossa kirjoitukseeni "Hollikyydistä" Toimitus lisäyksessänsä sanoo: "Emme voi siihen suostua että ruvetaan eroittamaan virkamiehet ja muut matkustavaiset, sillä kaikki kulkevat virassansa ja toimessansa." :Koska kerrotut sanat ei ole perustettu selitys-puolustuksella, niin en rupee vastaustakaan tekemään; mutta seuraaville kysymyssanoille: "taidatteko sanoa miksi Ruotsissa nykyjään talonpojat yksinänsä vetävät vastakynttä kuin kysymys on hollikyydin eroittaminen maanviljelyksestä? Pelkään pahoin että Suomessa olisi sama temppu käsissä, jos jotain semmoista hankittaisiin", mielisin antaa vastausta. Nyt on minulla kuitenkin temppu etten taida sanoa "miksi Ruotsissa nykyjään talonpojat yksin vetävät vastakynttä", koska en tunne Ruotsin asioita sisällisemmästi kuin minkä Suomalaiset sanomalehdet ovat antaneet tietää ja sillä tieto-rikkaudella en kykene antamaan mitään vastausta; mutta siitä mitkä syyt Suomen talonpojilla olis, nykyisessä muodossansa, vetämään vastakynttä, jos hollikyytiä ruvettaisi eroittamaan maanviljelyksestä, tässä esittelen tietoni ja luuloni seuraavalla tavalla.

Asia on ymmärtääkseni niin että, jos hollikyyti eroitettaisi maanviljelyksestä, myös maanviljelijät saisivat sen kustantaa, koska se perustus-lakia myöden on maanviljelijäin ja kaupunkien velvollinen ulosteko, yhteisen lain Rakennus kaaren 28 luk. 5 §win mukaan. Hämeen läänissä on jo eräässä pitäjässä koettu joitakuita vuosia pitää hollikyytiä (eroitettuna maanviljelyksestä) urakalla. Se pitäjän jäsen, joka sitä ensin alkuun puuhasi, valvoi urakka-avisioniin kilvoittelijoita niin että joka keskivarissa olevain hevoisten piti meni jotensakin halpaan maksoon. - Valvoja jäsen oli pitäjän Nimismies, kuin sen halu ja hartaus semmoisessa asiassa tahtoi vaikuttaa – miksi ei se menestynyt? Niin jo menestyikin (jos oikein muistan) mainitulla kolmivuotisella jaksolla muuttui eräässä kylässä keskivari toiseen paikkaan – siinä oli vieras hollihevoisten pitäjä, ei keskivarille tullut hevoisten pidosta hyötyä – ei myös ollut kyytimiehistä hyötyä – ne ei ottaneet mitään keskivarista, ne oli vaan talon lämmityksessä ja tiellä. Keskivari vaati hollimiehiä työtänsä tekemään väliajoilla johonka ei ne taipuneet – siitä tuli semmoinen tytymättömyys Keskivarin ja hevoisten pitäjän välille, että kuin ne vuodet loppuivat ei enää ollut kilvottelioita keskivarin kanssa urakka-avisionissa. Siitä seurasikin se että urakka-avisionissa jäi samaan keskivariin hollihevoisten pidon makso korkiaksi ja vaikutti samaa toisissa keskivareissa. Ylimmiten kaikkein keskivarien hollinpito-makso nousi niin korkealle ettei pitäjä enää tainnutkaan hyväksi ottaa mainitun urakka-avisionin vaatimusta, kumosivat avisionitarjous-ehdon ja rupesivat itse tekemään entisen tavan mukaan hollikyytiä. Ensi hollikäymävuoden lopulla ottivat urakka-hollinpitoa taasen uudelleenavisionissa tarjottavaksi, ja koettiin valvoa kunkin keskivarin hevoispitomaksoa kohtuuteen. Kävikin maksovaatimus niin ales että pitäjä vastaan otti tarjoukset ja taasen pidetään hollihevoset urakalla; mutta olen useain kuullut katuvan että antoivat urakalle niinkään paljolla maksolla: toimelliset sanovat että he saisivat yksityisiä likellä keskivaria asuvaisia vähemmällä vuorolla ja sinä vuonna kuin itse kävivät, Keskivari piti vähemmällä niiden edestä jotka ei käyneet; toimettomat taasen sanovat että heiltä menee iso hollivuoro rahassa, jota on työläs saada kokoon; huokeimmasti sen tekisivät itse ansaitaksensa rahaa.

Jos nyt edellä kerrotussa pitäjässä tulisi kysymykseen hollikyydin eroittaminen maanviljelyksestä, niin etteivät itse saisi olla ehdossa hollia käydä, jos makso tulisi kalliiksi, ja ajattelisivat omaa kokemustansa ja huomaten kanssassamme viekkautta ja omanvoiton pyyntöä harjoitettavan, jota sivistys ja yhteishenki ei vielä ole tarpeen-mukaisesti hävittänyt^[1] ja sitä vetelyyttä kuin vielä osittain on yhteisessä kunnallisien asiain oikeusvalvonnassa, niin johan ne talonpojat ei tuntisi aikansa vaatimusta, jotta ei nykyisin vetäisi vastakynttä mainitussakin asiassa. Eri-asia olis se jos hollikyydin seikassa esitettäisi semmoista muutosta hollikyydillä matkaajoiden järjestyksessä ja kyyti-rahan maksossa, että se antaisi suuremman syyn tehdä joiksikuiksi ajoiksi vissin muuttumattoman ja kohtuulisen hollivuoro-makson Hallituksen kanssa. Mutta eihän sitä taasen taida ajatella että Hallitus saisi vähemmällä maksolla hollikyytiä pidetyksi kuin kunnatkaan, taikka maaviljelijän eduksi eroittamisella hollikyydin maanviljelyksestä kustantaisi joutilaille tuhlareille ja hyödyttömiin matkustuksiin vähemmällä maksolla kyytihevoista kuin hollikyyti kannattamiseksensa vaatisi.

*Nykyisenä aikakautena on kuitenkin sivistys ja yhteishenki Hämeessäkin jotenkin ja ehkä samaten muuallakin Suomessa edistynyt ja toivottava on sama edellenki; ehkä vielä mahdollisesti luonnistaisi hollikyytikin soveliaasti eroitettavaksi maanviljelyksestä, joko kunnittaisin taikka yhteisesti koko Suomen maassa.

1. :Nykyisenä aikakautena on kuitenkin sivistys ja yhteishenki Hämeessäkin jotenkin ja ehkä samaten muuallakin Suomessa edistynyt ja toivottava on sama edellenki; ehkä vielä mahdollisesti luonnistaisi hollikyytikin soveliaasti eroitettavaksi maanviljelyksestä, joko kunnittaisin taikka yhteisesti koko Suomen massa.

Maamies.

Lähde: Hämäläinen 21/4/1859

Katso myös

• Kustaa Paturi; Hollikyydistä (Hämäläinen 1.4.1859)
• Kustaa Paturi; Vielä vähän vastinetta (holli-kyydistä) (Hämäläinen 21.4.1859)
• Wanajan poika; Hollikyydistä. (wielä sananen) (Hämäläinen 6.5.1859)
• A-t.; Puudikkalasta (Hämäläinen 6.5.1859)