Siirry sisältöön

Hollikyydistä. (wielä sananen)

Lisää linkkejä
Wikiaineistosta
Hollikyydistä.

Kirjoittanut Toimitus ja Wanajan poika.


Hollikyydistä.
(wielä sananen)


Tästä rasituksesta on ajan pitkään paljo puhuttu ja tuumittu. Ymmärtämättömät hokewat että kruunun taikka muiden kansalaisten sen pitäisi ottaa niskoillensa, ettei maanomistajain yksin sitä kärsiä tarwitsisi. Katsokaamme tarkemmin asian laatua.
Hollin pito on wero, joka maalle on laskettu; maan omistajat owat welwolliset hollinkyytistä murheen pitämään, käykööt sitte itse hollia taikka palkatkoot toisen siaansa. Jos nyt hollikyydin rasitus maan haltioilta otettaisiin pois, olisi se heille sula lahja. Esim. se talo, oka nyt wuosittain maksaa 10 ruplaa hollikyydin pidosta, saisi niin muodoin 200ruplaa lahjaksi; sillä hän saisi lahjaksi 10 ruplaa wuoteensa, joka on 200 ruplan intressi. Hänen talonsa nousisi 200 ruplaa arwossa hollikyydin otettua häneltä pois. sillä senkautta otettaisiin 10 ruplan wuotinen wero myös pois. Ja kuka rupee maatilain haltioille lahjoittamaan satoja ruplia, enempi kuin muillekaan? Kyllä sitä odottaa saadaan. Siis päätös: hollikyydin rasitus on wero laskettu maatiloille, ja semmoisena on sitä mahdotoin saada pois.
Mutta toisaalta katsoen olisi toiwottawaa että kyydin teko erotettaisiin maawiljelyksestä, jolle se tekee paljo haittaa, erinomaittain kesän kiireellä. Siinä ei ole muuta neuwoa kuin wapaa suostuminen. Ja siihen sen täytyy käydä sittekuin työn jako meidänki maassa wähän eristyy, ettei kaikki ihmiset enää samalla ole kyntäjöitä ja kuljettajoita, suutareita ja kraatareita. Toiwomme wielä sen päiwän koittawan Suomelle että pitäjäläiset maallakin rakentawat wierasmajan, että yksi rupee kyyditsijäksi, toiset antauwat toisiin töihin. Niin onnistuisi kaikkein työt parhain. – Lisäksi otamme tähän seuraawan lähetyksen:
----------
Ystäwäin! waikka minulle tuntematoin ”maamies”, tosin kyllä tekin näytte tajuawan hankkia uusia keinollisia järjestyksiä, niin kuin näiden sanomain 13n:ssa ”Hollikyydistä”. Waan sallikaa hywänmielisesti minunki tuosta sana pari sanoa! – Hollikyyti-kustannus ei mahda missään muissa paikkakunnissa maassamme nousta tasan talon weroen ja kruunun maksoen rinnalle, jos mitenkä meidän pääkaupunkimme Helsinkin ja, luultawasti, Pietarin läheistöillä. Jos niinkin on; kantakoot ristiänsä kärsiwallisesti, odottain ensi mainitun seudun asukkaat tuokion, ei kuitenkaan miespolwen aikaakaan, kumppaniltaan ”toimitukselta” esiteltyä helpotusta rautatiestä, joka heittä, arwattawasti, kuittaa sekä kyytiä että kyytirahaa. Samat tuumat owat, aikaa woittain wielä, jälkimainituille mahdolliset.
Perin luonnotointa on, teidän haasteenne mukaan, että yksityisille, jotka eiwat mainitusta juuri koko yhteisen hyödyn tähden, pantaisiin erityisiä esteitä holli-kyydin saamiseen. Koska kieltämättä yksityisten asiat owat usiasti sangen suuret ja tärkiät arwosta ja painosta ja nopeudella toimitettawat. Salaisuudet owat sangen suuret, niin kuin luemme kirjoituksista; kuinka siis ”maamies” taidatte päättää monen matkustawaisen pää-määrän ainoastansa laiskuudeksi ja tuhlaamiseksi perin loppuun. Mitä hywitus-matkoihin ja niiden puuhaajoihin tulee, olkoon hallituksella itsestänsä walta estää sopimattomat ja hyödyttömät huwitukset ja menot. Itsestänsä on holli-kyydin saanta hywä kaikillen, myös meidän talonpoikaiselle säädylle, niin kuin siitä nykyaikoina paljon on tuumailtu. Te ”maamies” olette talonpoika, ehkä asianne sa tilaisuutenne oskus owat ja ehkä wastedeski saattawat teidän matkustaan kyydillä ja, niinmuodoin myös rasittamaan kyydin tekiöitä.
Jotenki paljolta tuntuu ajatella, kuin ”maamies” määrää holli-hewoisen wuotisesta pitämisestä maksettawaksi 75 ruplaa. Tässä Wanajan piirikunnassa on holli-hewoisten pito yhteisesti wuorottuna, mikä on perin surutoin asetus holli-kyydin tekiöillemme, josta nykyjään talossa käywän holli-hewoisen makso wuoteensa on 1 rupla 80 kop. hop. Kaiketi lainkaltainen keino muissaki paikkakunnissa maatamme huojentaisi rasitusta ja helpottaisi huolenpitoa holli-kyydin tekiöiltä, etenki jos kestikiewarit asetettaisiin niihin kyliin ja taloihin eli, tämän ei sopiessa, rakettaisiin itsenäinen kestikiewari-kartano, missä myös holli-kyydin pitäjät asuisiwat.
”Maamies” päättää: ettei holli-kyydin teko milloinkaan kannata sen kuluja niissä paikoissa, joissa tawara on kallista, wilpas rahan liike ja holli-kyydin teko suuri. Noh! miksi ei siis, koska kestikiiwarikin saa ottaa tawarastansa kihlakunnan oikeudelta lasketun paikkakunnan hinta määrän jälkeen, samoin mitä ahkerampi kyydin teko, sitä suurempi rahan tulo.
”Maamies” ajatuksissansa estäin holli-kyydin etua suurimmalta osalta matkustajoilta, waatii heille monikoukkuisia holli-passia wakuudeksi matkustajan ansioista, matkan tarpeellisuudesta, wäki- ja hewois-luwusta ja matkawarain tarpeista. Nainmuodoin panisitte matkustajan, sekä olentonsa että asiansa puolesta, tarkan tutkistelemuksen ja katselmuksen alaseksi, jossa wälttämättömästi kiiresti matkustawaisille monesti tapahtuisi yliaikainen wiiwytys. Mistä etäällä kaupungista, kruununmiehen eli papiston tyköä asuwa saapi mainitun passin, koska ei hän sitä ilman saa kyytiä niihin? Mistä ”maamies” ottaa ja palkattaa tähän oppineet Matkustajain-tutkiat (niinkuin muinoin Tullisyökärit), waan welwoitettaisiinko tähän kestikiiwarit, joista ei wielä kaikki kelwon siististi taida puhutella wallas-sääty ihmisiä?
Milloinkaan en hawaitse soweliaaksi tehdä eroitusta kyyti rahan maksolle, sillä siinä on yhden kuin toisenki toimet, asiat, tarwe, arwo ja paino tasawaakassa; mutta tunnollisesti on myödenantaminen kyyti-rahaa makson eroitus, jos yhdellä hewoisella kulkee yksi taikka kaksi eli niiden paino.
Wanajan Poika.
Lähde: Hämäläinen 6/5/1859

Katso myös

[muokkaa]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Hollikyydistä._(wielä_sananen)&oldid=96018”