Siirry sisältöön

Maamme kirja: 17. Inarinjärvi

Wikiaineistosta
16. Lapinmaan tunturit 17. Inarinjärvi.
Maamme kirja
Kirjoittanut Zacharias Topelius
18. Luppionvaara ja Aavansaksa


On järvi Pohjolassa,
Ei sitä muisteta,
Sen rannat on paljasna,
Nimettä saaria.
Kun jäät sulaapi heinökuu,
Niin kesä Lappiin koteutuu,
Mutt’ syyskuun kylmäisöinä
Sen aalto tampistuu.
Kuvauvat tunturitkin
Veteen sinertävään,
Tulevat venehetkin
Kaloja pyytämään.
Sulossa uipi sorsia,
Poroj’ on pitkin rantoja;
Ja sääskiä miljonittain
On päivän sumuna.
Ja Lappalaisen kerran
Pit’ saada selveä,
Jos vett’ ois minkä verran
Inarin-järvessä;
Mutt’ nuora katkes’, laulettiin:
Niin syvä on kuin pitkäkin!
– Kukaan sitt’ ei mitannut
Syvyyttä Inarin.
Poloinen Pohjolassa,
Ei sua muisteta,
Ei mert’ oo mailmassa
Niin unhotettua;
Sä vuorten jylhäin välissä
Saat aina yksin piileä
Kesistä lyhyistä
Talvia pitkiä.