Maamme kirja: 17. Inarinjärvi
Ulkoasu
16. Lapinmaan tunturit | 17. Inarinjärvi. Maamme kirja Kirjoittanut Zacharias Topelius |
18. Luppionvaara ja Aavansaksa |
- On järvi Pohjolassa,
- Ei sitä muisteta,
- Sen rannat on paljasna,
- Nimettä saaria.
- Kun jäät sulaapi heinökuu,
- Niin kesä Lappiin koteutuu,
- Mutt’ syyskuun kylmäisöinä
- Sen aalto tampistuu.
- Kuvauvat tunturitkin
- Veteen sinertävään,
- Tulevat venehetkin
- Kaloja pyytämään.
- Sulossa uipi sorsia,
- Poroj’ on pitkin rantoja;
- Ja sääskiä miljonittain
- On päivän sumuna.
- Ja Lappalaisen kerran
- Pit’ saada selveä,
- Jos vett’ ois minkä verran
- Inarin-järvessä;
- Mutt’ nuora katkes’, laulettiin:
- Niin syvä on kuin pitkäkin!
- – Kukaan sitt’ ei mitannut
- Syvyyttä Inarin.
- Poloinen Pohjolassa,
- Ei sua muisteta,
- Ei mert’ oo mailmassa
- Niin unhotettua;
- Sä vuorten jylhäin välissä
- Saat aina yksin piileä
- Kesistä lyhyistä
- Talvia pitkiä.