Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä

Wikiaineistosta
36. Suomen ilmanalasta 37. Kirkkaalla jäällä.
Maamme kirja
Kirjoittanut Zacharias Topelius
38. Kesäyön kirkkaus


Sä aalto jäätynyt
Ha kuultavainen kuvaste,
Oot vasta leikkinyt
Kuin myrskyilman kiilloke
Sä laps’ etelä-rantasi
Eik’ elvy taitos’, halusi
Niin harras;
Sä armas,
Heleä selkä, välkkyen
Sä viehdot
Ja kiehdot
Meit’ ilmaan talviseen!
Kukathan rannassa
Lumehen tappoi kuolema,
Ja mets’ on huuteessa,
Lumessa kaupunki ja maa!
Mutt’ jäällä lysti leikki on
Välillä raittiin nuorison,
Vakaana,
Lujana
On silta sinertävässä,
Kulemme,
Kuvaumme,
On lempi kylmässä.
Teräs jaloissamme,
Säe silmiss’, ruusut kasvoissa
Me kauas luistamme,
Kuin tuulen vauhdissa,
Palaamme taas takasipäin
Lekolle luokse ystäväin
Tulevaa
Suvea
Kevättä pohjan o’ottamaan.
Ja jäljet
Ne jäiset
Rupee valistumaan.