Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä

Kohteesta Wikiaineisto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
8. Meidän maastamme ja mailmasta 9. Merimiehen koti-ikävä.
Maamme kirja
Kirjoittanut Zacharias Topelius
10. Meidän maamme alusta


Me riemuten aallolta pääsimme pois
Hedelmäisen Indian rantaan.
Ei talvea täällä, jos lunta se tois,
Pois polttais sen aurinko altaan;
Ja palmut ne varjoo
Ijäisen kevään
Ja poppelit tarjoo
Myös nesteitään.
Ei haluni suo
Mua palmujen luo,
Se mieleeni sataman kaukoa tuo.
Mä kylläyn sen polttavaan aurinkohon,
Saan kyllän’ sen herkkupaloissa.
Makeempi mun huonokin leipäni on
Lumella, isäini majoissa,
Siell’ suksilla kiiteä
Lysti on työ
Ja on kesä viileä,
Päivänä yö.
Mä sinne halaan,
Ilolla palaan
Mun rakkaiden rantaini satamahan.
Ah, jos korokoivujakaan näkisin,
Ja rastaat visertäisit siellä,
Ja palliksi lunta puristelisin
Ja kuulisin kulkuset vielä!
Niin hyvillä mielin
Tään Indian maan
Mä Suomeni niemiin
Jo vaihtaisin vaan.
Mä sinne menen,
Ja siellä olen,
Ja mielessä tallellan Suomen nimen.