P.M. virka-arvoa koskevain säännösten kumoamisesta
[Tämä on päiväämätön muistio, joka liittyy asetukseen erinäisten virka-arvoa koskevien säännösten kumoamisesta.]
Valtion virkamiesten virka-arvoa koskevilla säännöksillä on ollut vaikutusta virkamiesten etuihin ja oikeuksiin seuraavissa suhteissa:
- 1) lahjapalkkioon nähden;
- 2) virkojen eläkeluokkiin jakamiseen nähden;
- 3) siihen järjestykseen nähden, jossa asianomaisilla on paikkansa kollegialisissa virastoissa; ja
- 4) arvonimien sekä kunniamerkkien antamiseen nähden.
- 1. Lahjapalkkio.
Virkamiesten oikeutta lahjapalkkioon koskevat perusmääräykset (julistus 15/VIII 1830 ja asetus 12/VI 1860) eivät sisällä mitään määräyksiä siitä, että lahjapalkkioon oikeuttavan viran pitää olla arvoluokassa. Kuitenkin selitti hallitsija 30/II 1834, että koska sotilashenkilöiden virkavuodet laskettiin ensimäisestä upseerinarvosta alkaen, pitää siviilivirkamiestenkin oikeus lahjapalkkioon olla riippuva siitä, onko virkaan ollut yhdistettynä virka-arvo. Tämän johdosta senaatti täysistunnossa 28/IV 1884 katsoi siviilivirkamiesten oikeutta lahjapalkkioon koskevat määräykset täysin selviksi siinä, että "niinhyvin virkakuntoisuusmerkin kuin lahjapalkkionkin saantiin oikeuttaa ainoastaan sellainen sääntöpalkkainen virka (tjänst med lön å allmän stat), johon arvojärjestyksen mukaan on yhdistetty virka-arvo; kuitenkin siten, että virkavuosia määrättäessä on laskettava se aika, jonka virkamies, suoritettuaan yliopistolliset opinnäytteet tai saatuaan erivapauden, on ollut vakinaisessa toimessa, johon ei kuulunut arvoa, tahi oli ollut ylimääräisenä jossakin maan virastossa pysyväisessä virantoimituksessa, taikka että hän oli ollut käytettävänä yleisiin virkatoimiin."
Nyttemmin on 7 päivänä toukokuuta 1926 annetulla asetuksella lakkautettu virkamiehen oikeus kunniamerkin nuhteettomasta palveluksesta ja lahjapalkkion saamiseen, kuitenkin siten, että asetus ei vaikuta niiden virkamiesten oikeuteen, jotka on nimitetty valtion virkaan ennenkuin tämä asetus on tullut voimaan, eikä myöskään heidän jälkeläistensä oikeuteen, joihin nähden noudatetaan kunniamerkistä ja lahjapalkkiosta tähän saakka voimassa olleita määräyksiä. Tämän jälkeen ei siis arvojärjestyksellä ole mitään merkitystä lahjapalkkioon tai virkakuntoisuusmerkkiin nähden.
- 2. Virkojen jakaminen eläkeluokkiin.
Tässä suhteessa on aikaisemmin, jolloin ei palkkausluokkia ollut, otettu huomioon arvoluokat, mutta nyttemmin on vuoden 1926 kuluessa vahvistettu eri virkakuntien eläkekassoille uudet ohjesäännöt, joiden mukaan virat on jaettu eläkeluokkiin sen mukaan mihin palkkauslain palkkausluokkaan kukin virka kuuluu, joten arvojärjestys on tässäkin suhteessa jo menettänyt merkityksensä. Valtionrautateiden eläkelaitoksen uusi ohjesääntö on vahvistettu 22 päivänä huhtikuuta 1926, siviilivirkakunnan leski- ja orpokassan ohjesääntö 12 päivänä marraskuuta 1926, Helsingin yliopiston eläkekassan ja Kouluvirkakunnan eläkekassan ohjesäännöt 23 päivänä marraskuuta 1926. Mikäli jollekin kassalle ei vielä ole uutta ohjesääntöä vahvistettu, ei arvojärjestyksen lakkauttaminen sitä estä, vaan päinvastoin on omansa asiaa jouduttamaan.
- 3. Istumisjärjestys kollegialisissa virastoissa.
Määräyksiä tästä on osittain arvojärjestyksessä, osittain O.K. 23:5:ssä, jossa säädetään, "Äänestettäessä sanokoon mielipiteensä ensin se, joka viimeisenä istuu, ja sitten kukin toisensa jälkeen sen mukaan kuin he oikeudessa istuvat." Arvojärjestyksessä olevista määräyksistä on huomattava seuraavaa:
2:o. Sotilashenkilöillä on = = = = = = heidän palvelusaikaansa katsomatta, etusija siviilivirkamiesten sekä siviiliarvon saaneiden henkilöiden rinnalla, jotka on otettu samaan luokkaan ensinmainittuin kanssa. Virkansa vuoksi on kuitenkin senaatin Puheenjohtajan-sijaisilla ja jäsenillä etusija muiden virkamiesten rinnalla, jotka kuuluvat senaatin alaisiin virastoihin ja laitoksiin, jonka ohessa senaatin jäsenet, olivatpa sotilaita tai siviilihenkilöitä, senaatissa asettuvat istumaan sen mukaan, kuinka kauan ovat olleet vastaavassa tai samassa arvoluokassa.
3:o. Samaan arvojärjestyksen luokkaa otettuin siviilisten virkain ja kunnia-arvojen kesken määrätään etusija arvoiän mukaan.
Tarkastettaessa Ruotsin asetuskokoelmaa arvojärjestyksen poistamista (11/IX 1909) lähinnä seuranneilta vuosilta, ei voi huomata, että hallitus olisi pitänyt tarpeellisena antaa määräyksiä kollegialisten virastojen istumajärjestyksestä. Tästä voitaneen päättää, etteivät tällaiset määräykset ole osoittautuneet tarpeellisiksi, vaan asia on järjestynyt itsestään.
Siihen katsoen, ettei sen tarkempia määräyksiä kuin edellämainitut, ole olemassa istumisjärjestyksestä, voitaneen edellyttää ettei tässä suhteessa tule esiintymään vaikeuksia arvojärjestyksen poistamisesta. Asia on siksi vähäpätöinen, että mahdollisesti ilmenevät epäselvyydet voidaan ainakin asianomaisten ministeriöiden toimenpiteillä saada järjestetyiksi.
- 4. Arvonimet ja kunniamerkit.
Arvojärjestyksen kaikissa 14 luokassa on myöskin joukko arvonimiä, joita voidaan antaa virkamiehille sen mukaan kuin 5:s kohta erityisissä säännöksissä määrää, sekä toisia, jotka ovat tarkoitetut muille ansioituneille henkilöille annettaviksi. Arvonimien antamisesta on tuloja valtiolle, sillä niitä koskevista valtakirjoista kannetaan leimaveroa 200-12.000 markkaan. Arvonimien antamisesta saadut tulot ovat v. 1924 kohonneet 50.900 markkaan sekä v. 1925 45.640 markkaan ja 1926 44.260 markkaan. Kuten näistä numeroista käy selville, ei arvonimien antaminen valtion tulolähteenä suuria merkitse, joten voitaisiin hyvällä syyllä ryhtyä toimenpiteisiin tämänkin järjestelmän poistamiseksi.
Kunniamerkkien antamista koskevat määräykset ovat Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan ohjesäännössä. Niiden merkitystä ei tarvinne ottaa huomioon arvojärjestyksen kumoamisen yhteydessä.
Kuten edelläolevasta käy selville, ei arvojärjestyksellä nykyisin ole sellaista merkitystä, että se oikeuttaisi tämän vanhentuneen järjestelmän olemassaolon. Sentähden ehdotetaan, että Valtioneuvosto esittäisi Tasavallan Presidentin annettavaksi seuraavan asetuksen:
Pääministerin esittelystä säädetään täten, että voimassaolevassa arvojärjestyksessä ja erinäisissä asetuksissa olevat virkamiesten virka-arvoa koskevat säännökset kumotaan.
Tämä ei koske puolustuslaitoksen palveluksessa olevien henkilöiden keskinäisestä virka-asemasta annettuja määräyksiä.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, päivänä kuuta 1927.
Lähde
[muokkaa]- Kansallisarkistossa oleva valtioneuvoston kirjaajankonttorin arkiston akti 60/124 K.D.V.K. 1927.
Lyhenteet
[muokkaa]- O.K. 23:5 = oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 5 pykälä
- P.M. = promemoria, muistio