Sivu:Eduskunnan pöytäkirja 6.12.1917.pdf/6

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

[s. 370:1] sinsin, että meidän maamme, ottamalla uudessa valtiosäännössä täyden askeleen kansanvaltaiseen suuntaan, voisi välttää onnettomat taistelut kansalaisten kesken vallan käyttämisestä.

Minä uskallan toivoa, että eduskunta niiden esitysten pohjalla, jotka hallitus on eduskunnalle jättänyt, voipi löytää mahdollisuuden hallitusmuodon ja siihen kuuluvien muitten lakien säätämiseen. Suomen tasavalta tarvitsee uutta hallitusmuotoa. Se ei voi ajan pitkään tulla toimeen eduskunnan päätöksellä marraskuun 15 päivältä. Suomen eduskunnalla on edessään suuri tehtävä. Osoittakoon eduskunta, että se on tämän tehtävänsä tasalla. Tämä ei ole mahdollista, jos jokainen ryhmä pitää tinkimättä kiinni omasta ohjelmastaan. Muistettakoon, ettei yksikään puolue tai ryhmä yksin edusta Suomen kansaa. Sen tekevät vasta kaikki yhdessä. Eduskunnan lopullisen päätöksen tulee sentähden olla yhteensovitus eri ryhmäin mielipiteiden välillä.

Suomen kansa, jonka nimessä jokainen puolue niin mielellään tahtoo esiintyä, ei vaadi että sen tai sen puolueen valtiollinen ohjelma toteutetaan hallitusmuodossa, mutta se vaatii ja on oikeutettu vaatimaan, että sen eduskunta tällaisena kohtalokkaana aikana voi yhtyä hallitusmuodosta. Tämän eduskunnan on annettava maalle hallitusmuoto, muuten se ei ole tehtävänsä tasalla.

Rohkenen vedota eduskuntaan: antakaa Suomen nuorelle tasavallalle sellainen runko, että se kestää niissä myrskyissä, jotka sitä varmaankin odottavat, että se jaksaa puolustaa vielä tuskin saavuttamaansa vapautta, antakaa Suomelle hallitusmuoto!

Ed. Ståhlberg: Ed. Kuusinen on eilen asiallisessa ja mieleenpantaviakin huomautuksia sisältävässä lausunnossaan arvostellut sitä uutta hallitusmuotoa, jonka perustuslakikomitea ja, joillakin muutoksilla, senaatti on ehdottanut, ja sen vastakohtana suosittanut suunnittelemaansa eduskunnallista kansanvaltaa. Tätä viimemainittua ei hän kuitenkaan ole löytänyt todellisesta elämästä, nykyaikaisten valtioiden joukosta, muualta kuin likipitäen Sveitsistä ja tyydyttävästi toteutettuna vain nykyisestä vallankumousajan, suurlakkojen ja punakaartien ajan Suomesta.

Nykyäänhän valtiot, myöskin vapaat kansanvaltaiset valtiot, ovat katsoneet tehtäväänsä varten tarvittavan lakiasäätävän kansaneduskunnan ohella myöskin enemmän tai vähemmän tehokkaan hallitusvallan ja riippumattomat tuomioistuimet, mikä ei estä hallituksen [s. 370:2]sekä lainkäytön olemasta lainlaisia ja siten lainsäätäjällä olemasta johtavan aseman valtioelämässä. Sille pohjalle on rakennettu myöskin hallituksen esitys uudeksi riippumattoman Suomen tasavallan hallitusmuodoksi ja siinä on voitu nojautua omien yhteiskuntaolojemme historialliseen kehitykseen, vaikka onkin luot[o] valtioeliimälle uusia, täydellisempiä, vapaampia ja kansanvaltaisempia muotoja ja vaikka erityisesti hallituksen valtaa on entisestään suuresti rajoitettu ja eduskunnan valtaa laajennettu. Tämä ei kuitenkaan ed. Kuusista ensinkään tyydytä. Kun eivät sellaisetkaan maat, kuin Pohjois-Amerikan Yhdysvallat ja Ranska ed. Kuusisen mielestä oikeastaan olekaan tasavaltoja, niin hallituksen esitys ei luonnollisesti voi tyydyttää ed. Kuusisen tasavaltaisuuden vaatimuksia. Mutta varsinainen vika esityksessä hänen mielestään onkin liian luja ja itsenäinen hallitusvalta.

Siihen käsitykseen voikin kyllä tulla, jos lähtee siitä, että kaikki hallitusvalta on pahasta, hallituksettomuus, anarkia on ihanne-yhteiskunta, jota lähellä tulee pysyä niin paljon kuin mahdollista. (Vasemmalta: Lorna!) Myönnettävähän on, että murrosaikoina saattaa kansojen elämässä sattua hetkiä, jolloin on tarpeen ohimenevästi keskittää myöskin hallitusvalta kansaneduskunnan käsiin ja järjestettäväksi. Mutta pitkän päälle eivät, sen mukaan kuin kokemus on osoittanut, valtiot voi tulla kunnollisesti toimeen ilman erityistä hallitusvaltaa. Tästä ei voi olla poikkeuksena myöskään meidän kansamme, joka ei entisyydessään eikä nykyisyydessään ensinkään omaa samoja edellytyksiä, joihin Sveitsin tasavallan poikkeukselliset olot perustuvat. Eihän erityinen hallitusmuoto tosin yksin ole kansan menestykselle ratkaiseva, ei edes pääasia, vaan se on se henki, joka muodon täyttää, se taito, jolla sitä kansa osaa käyttää hyväkseen. Mutta epäilemättä valtion muodollinen rakennekin voi edistää, jos vaikeuttaakin kansan pyrkimyksiä. Suomen kansan on nyt käytävä sekä täyttämään tehtäväänsä sisäänpäin että, toivottavasti, myöskin pitämään puoliansa ulospäin. Mutta sitä varten tarvitaan meillä, niinkuin yleensä muuallakin, ei ainoastaan tehtävänsä tasalla oleva lakiasäätävä ja valtiotaloutta järjestävä eduskunta vaan myöskin lainalainen mutta luja ja tehokas hallitusvalta.

Siihen väitteeseen, että esityksessä ehdotettu hallitusmuoto saattaisi kansanvallan vaaranalaiseksi, ei ole pätevää syytä. Ei kai kukaan voi tosissaan puhuakaan siitä, että Suomen kansan valitsema presidentti saattaisi, nou-