Sivu:Florinus - Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.pdf/38

Wikiaineistosta
Tämä sivu on oikoluettu

[s. C2b]

M.

MAa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.

Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman.

Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.

Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen.

Maa wahwa; Jumala wäkewä.

Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.

Maiskis mansicka kyndäjän suusa.

Mansickatakin maasta cumarretan.

Matca murhex / tucka purjex.

Maxa welcas; paicka pöxys.

Maxettu heritetty haawa.

Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.

Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.

Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri cotona catois.

Merellä silmät / metzällä corwat.

Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene.

Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; pohjan poudat pisim̃ät.

Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.

Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei ikman olluckan.

Mieldä kerjätesäkin tarwitan.

Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.

Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.

Mies maca / onni walwo. Eli oikemin

Mies maca Jumala walwo.