106
[s. 106] paikassa. Luru, joka oli laihempi, hyppäsi kepeämmin ilmaan, mutta Mökö sen sijaan osasi maassa heittää mukkelia paljoa paremmin. Kun hän vain pääsi alkuun, niin hän meni yhtenä keränä ympäri niin vinhaa vauhtia, ettei oikein selvästi erottanut, olivatko kädet jalkoja vai jalat käsiä. Yleisö oli heihin kovasti ihastunut, vaikkakin Mökö mukkelehtiessaan oli pari kertaa kierinyt aivan ihmisten päälle ja kaatanut pari penkillistä aivan kumoon, jotta ihmisten jalat vain ilmassa haroilivat.
Ja nyt tuli esiin Pulla! Sen kaulaan oli sidottu punainen nauha ja häntään sininen. Mökö ja Luru sitä ohjasivat. Ja Pulla tekikin sellaisia temppuja, että harvoin oikea sirkuskoira sen parempiin pystyy. Sitä olivat pojat niin usein pakottaneet kävelemään takajaloillaan, että se nytkin juoksi pihan toisesta päästä toiseen kahdella jalalla. Sen jälkeen se hyppeli poikien yli ja teki tämän tempun niin erinomaisesti, että koko yleisö taputti sille käsiään.
Ohjelmassa oli tämän jälkeen kreikkalainen tanssi! Kaikissa suurissa juhlissa aina on kreikkalainen tanssi, sen tiesi äiti Kiljunen ja oli sen vuoksi järjestänyt tämän numeron. Keskelle pihaa tuotiin ensin Kiljusten salin pöytä, se oli olevinaan alttari. Sen viereen pantiin jostain lainattu fiikus ja palmu. Tätä alttaria kohden nyt tuli äiti Kiljunen. Pukunsa päälle hän oli kietonut lakanan, jotta se näyttäisi kreikkalaiselta. Kädessään oli hänellä priimuskeittiö, jonka hän oli sytyttänyt pala-
