[s. 11]61. Ja etzi ensin hengellistä rauhaa,
Äl' anna synnin sydamesäs pauha:
Waan käänny, käänny pojes syynnin tield,
Jumalan ty'ö, ja etzi armo hä'ld.
62. Ah tutki: JEsux ristin päälle cuoli,
Ettei su[teksti epäselvä] tappais synnin surman nuoli:
JEsus on rauhan callin rakendan,
Jos rauhan tien sä ymmärräisit waan.
63. Sydämen käändymises rauha löyttän:
Waan tämä käändymys on harwoin näyttän
Nyt hedelmäns: o Sielu joudu jo,
Ja parannuxen hedelmitä tuo.
64. Säästetty olet sodan suurist waiwoist,
O Suomen maa! endisist pääsnyt aiwoist:
Sijs tule hengellisen rauhan tiel,
Nijn tahto Jumal armias olla wiel.
65. Ot' Sanast waari, usco toden tietä,
Nijn HERran Hengi tahto tygös rietä,
Ja anda armon hartast rucoilla,
Nijns löydät käändymisen tarpeita.
66. Sill' HERra tahto rucouxet cuulla,
Cosc palat synnist sydämel ja suulla,
Ja sanot näin: an andex Jumalan,
Nijn uhran huulden mullit ainian.[1]
67. Täs' käändymises coscas HERraa huudat,
Nyt ota catumuxen oikiat luudat,
Ja käwäis pojes uscos totises,
Jos wäärys, wilpi, wiel on sydämes.[2]
68. Jos
