Suomen Eduskunnan vastaus Hallituksen esitykseen laiksi Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
1919 Vp. — Edusk. vast. — Esitys N:o 21.


S u o m e n   E d u s k u n n a n   v a s t a u s
Hallituksen esitykseen laiksi Suomen Hallitusmuodon
täytäntöönpanemisesta.


  Eduskunnalle on annettu Hallituksen esitys laiksi Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta, ja on Eduskunta, jolle Perustuslakivaliokunta on asiasta antanut mietintönsä N:o 3, käsiteltyään asian siinä järjestyksessä kuin 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:n 2 momentissa on säädetty, hyväksynyt seuraavan lain:


L a k i
Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanemisesta.


  Sittenkuin on hyväksytty ja tänä päivänä vahvistettu Suomen hallitusmuoto, säädetään sen täytäntöönpanemisesta täten, eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraavaa:

1 §.

Ensimäinen presidentti astuu toimeensa heti, kun hänet on valittu, ja hänen toimiaikansa päättyy maaliskuun 1 päivänä kuudentena vuotena sen jälkeen kuin hänet valittiin, sitä vuotta lukuunottamatta, jona vaali toimitettiin.

2 §.

Siihen saakka kuin presidentti on valittu ja astunut toimeensa, suorittaa hänen tehtävänsä se henkilö, jolle eduskunta on uskonut korkeimman vallan käytön.

3 §.

Virkaan astuttuaan presidentti kutsuu jäsenet valtioneuvostoon.

4 §.

Kunnes valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärä ja yleinen toimiala ovat vahvistetut lailla sekä tarkemmat säännökset asiain jaosta ministeriöiden kesken ja valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta ovat annetut asetuksella, jatkuu valtioneuvoston toiminta nykyisessä muodossaan.

5 §.

Virkaehdotuksesta, jonka viranomainen on hallitusmuodon 89 §:n mukaan tehnyt, on lupa valittaa ylempään viranomaiseen. Virkanimityksestä, joka mainitaan hallitusmuodon 88 §:ssä, ei valittamista eikä kantelua sallita, ellei kannella sellaisesta tuomiovirheestä kuin oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 21 §:ssä sanotaan.

6 §.

Kaikki ne asiat, jotka valtioneuvosto tätä ennen on ollut oikeutettu päättämään, ovat valtioneuvoston vastedeskin, kunnes siitä toisin säädetään, lopullisesti ratkaistavat, mikäli niitä ei hallitusmuodossa taikka muussa laissa tai asetuksessa ole presidentille pidätetty eikä myöskään alemmalle viranomaiselle uskottu. Oikeuskanslerin tehtävät jäävät niinikään edelleenkin oikeuskanslerille.

7 §.

Sellaiset erivapaushakemukset avioliittoasioissa, jotka korkein oikeus tähän asti on ratkaissut, ovat korkeimman oikeuden edelleenkin ratkaistavat, kunnes uusi lainsäädäntö avioliiton päättämisestä ja purkamisesta saadaan aikaan.

8 §.

Presidentin ratkaistavia ovat irtolaisuudesta yleiseen työhön määrättyjen henkilöiden hakemukset armahdustietä tulla siitä vapautetuiksi taikka, ennen työajan loppua, irti lasketuiksi.

9 §.

Kunnes sellainen laki, kuin hallitusmuodon 91 §:n 2 momentissa säädetään, on saatu aikaan, jää muiden virkamiesten kuin tuomarien oikeudesta pysyä virassaan voimaan, mitä siitä nykyisin on säädetty.

10 §.

Hallitusmuodon 84 §:n säännöksen estämättä voi kolmen vuoden aikana hallitusmuodon voimaan astumisesta poikkeustapauksessa myöskin ulkomaan mies olla Suomen sotalaitoksen palveluksessa.

_______________


  Helsingissä, 21 päivänä kesäkuuta 1919.