Suru-Runot Suomalaiset...
| Suru-runot suomalaiset... Kirjoittanut Gabriel Calamnius |
Suru-Runot Suomalaiset,
Waiwoista walittawaiset
Poloisella Pohjan maalla /
Ruotzin rannoilla / rajoilla /
Wallan alla Wenäläisen
Witzan Herran hurscaimman/
Kiiruhulda kirjoitetut
Muille muistoxi jätetyt /
Nämät waiwat nähneheldä
Pohjan maalla poicaiselda.
Wuonna 1720.
[s. 3]Terwe Läpitze lukia
Hywänsuopa Suomalainē[n]
JOsca Sydämmen sylisä
Hywä tahto hyppisisä!
Panisin mä Paperihin
Längihini lewittäisin /
Tegot tuimat tutut kyllä
Poloisella Pohjan maalla:
Julkisesti juonet julman
Wihollisen Wenäläisen /
Meidän waiwat waikeimmat
Surupäiwät surkeimmat;
Mutt' en muista muutamia
Polopoica puoliana:
Tawan wuori ioki tahdon/
Enimbitä edestuoda.
Alä sijs pane pahaxi
Hywä läpitze lukia /
Että rohkenen ruweta
Tähän työhön taitamatoin/
Jold' ei caicki caunihisti
Myöden mieliä menest[y].
Wenäläisen julmudesta
ensin tulduansa Pohjan
maalle; nijn myös sijtä
suuresta surkeudesta/ cuin
silloin maasa oli / Wuon-
na 1714. ja 1715.
MUucalainen muulda maalda /
Wenäjäldä wierahalda/
Meidän maalla matkus[t]aisa
Tuimudella tulduansa /
Söi siat sikiöinensä /
Caritzat Capoinensa /
Canat caicki cor[i]steli,
Cucon pojat curisteli,
Löysi lehmät / löysi leiwät /
Häwitteli Härkä laumat /
Weipä Hewot heinicoista
Warsoinensa wainioista /
Pani caicki cartanoisa
Peri puulle puhtahalle.
Lapsi parat laattialda.
Imewäiset istualda /
Pojat äitin polwen pääldä,
Pijcat pienet tuolda tääldä /
Otti oi ! oi! orjixensa,
Ainoisixi aljoixensa;
[s. 5]Waimot wallitzi wäkisin
Caunihimmat caiketiekin,
Sydämmellä surkialla
Miesten mielellä pahalla,
Wanhimmaiset walkiahan
Pani pahoin paistumahan /
Kädet köytti kijndiästi
Capaloitzi calwoisilla /
Rakens' raadon rippumahan,
Heicon Hengen heilumahan/
Pääldä waattehet waristi,
Aiwan alcoisen alasti /
Seljän päälle singotteli,
Puscallansa pingotteli,
Kysyi: Cusa cuckarosi,
Hohtawaiset hopiasi,
Cusa cullat knckahimmat /
Cusa calut callihimmat,
Cusa caicki cattilasi,
Cusa Tiskisi tinaiset/
Cusa punainen pucusi /
Warsin Juhla waatteehesi!
Weden keitti kiehuwaxi
Cuumana curckuhun caasi /
Silmät puhcoi Puucollansa
Taicka sorki Sormen cansza,
Poltti raudalla racoille
Weitzellänsä wijleskeli,
Selkänahan seitzemäldä/
Syyttömäldä syndiseldä;
Monda wirutti wilusa
Awoimesa ahwennosa /
[s. 6]Talwisen taiwahan alla
Pacaisesa parutteli,
Monda uunisa urosta
Paisti nijncuin Paisticasta /
Että lohkeis luiden pääldä
Liha, liukesi peräti /
Suonet caicki catkeilit,
Pojes jäsenet putoisit;
Päähän solmesi poloisten
Hampu nuoran haiwali[]in/
Cusa kiwulla cowalla /
Calicalla coiwusella
Wäänsi woipa wäkewästi
Ildacaudet ilkiästi /
Wäänsi callon callellensa
Sillä, silmät sijrollensa.
Oho suurta surkeutta!
Oho waiwa waikiata!
Weden wäändäpi werisen
Selkiöistä silmistäni /
Hijen hiuxista hijopi,
Poski päästä pusertapi /
Muistuisa mieleheni
Wihollinen wenäläinen /
Cuinga muodolla monella/
Waati aina waiwaisilda,
Tawarata taipumatta.
Omaisutta ostamatta;
Mikä wircois wihdoin sijtä,
Mikä cuoli curjan lailla
Waan cuin loppui löytäminen
Onduwilda ottaminen /
[s. 7]Cavallieri Generali
Pani Postin Ponnehille:
Minä annan armon teille /
Jälill' wielä jäänehille /
Ainoastans ahkerasti,
Ulsotegot uutterasti /
Czarilleni saattaisi[t]ta /
Itzen alle annaisitta;
Johon mekin mielistyimme
Luutimme lujaxi hywin /
Nijncuin lupaisi lujalla /
Maiscutteli makialla
Suulla / suurilla sanoilla
Kirjoisansa kirjoitteli,
Käski kätkömme käsihin
Tuoda corwesta cotihin /
Talutteli Taaracaiset
Saattamahan Sawulengit /
Ollen ucko uscollinen
Alamaisill' armollinen;
Mutta cuule cuinga käwi,
Cuinga julma juopotteli:
Cuin oli weto wedetty /
Contributio coottu,
Pani Partian parahan
Armottoman ajamahan /
Joca wainiot wacoisi,
Pitkin peldoja samoisi,
Alle culmin armoillansa
Arwotteli aiwoisansa /
Cusa kätköt caickinaiset
Talonpoicain tawarat?
[s. 8]Pitesi pellon pegerettä
Ahkerasti ahtehita /
Caicki caiweli camarit /
Sijrtelipä Silda laudat /
Joutawasti juoxendeli,
Nijncuin [Cumina] culjeskeli
Läpi soiden/ läpi maiden,
Puetteli juuret puiden,
Caicki aittamme awaisi/
Tynnyrmme tyhjendeli/
Weipä wihdoin wijmeisetkin
Warat waiwan nähneitten /
Pijscais paiski päälle wielä,
Kiusaten kiwisti heitä /,
Aitihixi andomahan /
Camarihin candamahan/
Ainoatkin Aarnihaudat
Poisa codosta comerto.
Näimbä muuttui mullin mallin/
Meille armo annettawa /
Corwesa oli catomme /
Maantiellä majasiamme /
Kirckotiemme kiwistöllä
Metzän petoin pesillä/
Carhut Cansa cumpanimme /
Pyry päiwäpaistehemme;
Ei mieli meskä tehnyt
Kylki cuuta caswattanut
Pahan pacaisen käsisä /
Cowan ilman couratesa /
Päiwisämme pahimmisa,
Hengen hädäs / heldehesä /
[s. 9]Moni heitti hengensäkin /
Waipui pojes warwickohon,
Cuoli corpehen cowahan/
Cangahalle caatui maahan;
Ruoca oli ruumenista /
Puista purtawa cowista /
Oljesta oma osamme /
Petäjästä pellon siemen,
Carwas leipä lehdiköldä,
Mämmi männystä mäeldä /
Suosta suolat / suurus jauhot,
Warsin wehoista walitut,
Wesi säätty särpimexi /
Sinucka Sian lihaxi,
Culki cuolema cotahan
Colochinti cattilahan:
Moni raucka radot repi /
Uudet wuodat wuoleskeli,
Keitti kyllä kijruhusti,
Syödäxensä syölähästi:
Täytynyt täsä pacosa
Syödä toisten toisiansa,
Cohden cuolleita cokia
Raateleman ruumihia.
Wijmein suostuit Sudet meihin/
P[y]ysit päällemme poloisten /
Monda piendä pehmucaista
Waiwaista waeldawaista
Söiwät [l]asta laitumella /
Täytit täytten miesten päälle.
Wijsi muuta witzausta,
Joit en saattane sanoa,
[s. 10]Oli meillä orpanoilla
Herran coston cowan alla.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Kirckoin ja Herran Huonetten
häwitoxestä.
WIelä tutkin töitä tuiman /
Wihollisen Wenäläisen
Poloisella Pohjan maalla /
Herran coston cowan alla:
Poltti kircon Paldamosta,
Muutoin mualla mulisti /
Ryösti caicki caunistuxet /
Malmit/ kirjat/ maalauxet/
Kellot maahan kengitteli/
Tapuleista talutteli,
Ettei nää endisillä/
Cuulu kirckoin kedoilla
Somaisesti soitettawan/
Caunihisti caicuttawan,
Waan cuin curjat culkenemme,
Waiwatut waeldanemme/
Cohden torwia coemme/
Sarwen äändä samuamme.
Luuletcos leiwon luwatun
Cuollehille cuopisansa?
Caicki caiwoi cauhiasti/
Ytähälle ylpiästi/
[s. 11]Käsyi, ruhtoi rohkiasti/
Sekä sulloi surkiasti/
Että itkin ildacauden,
Itkin äänellä isolla/
Näitä töitä nähdesäni/
Käärimäsä käydesäni:
Näin ol' Herrat Hengelliset,
Näimbä ryöstetyt Rowastit.
Sitten meni mielisuosin
Kyrön kedolla kewäin/
Culla kesä corteria,
Maalla Leiriä macaisi:
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Wenäläisen mestoa ja Pohjan
maan waiwoista,
Wuonna 1716.
EIpä Poicain poloisten
Wielä waiwam̄e wähennyt
Nijncuin luulimme lujalla/
Kerscaisimme kesän alla:
Joca cattilan carilda
Löysi padan paaden alda,
Taicka lotun louckahasta
Kätten kätköstä panosta/
Candoi cohta Carjalahan/
Saatti tuonne Sauwon maahan,
Pyysi sieldä siemeniä,
Suurus jauhoja suwexi/
[s. 12]Pehmitteli peldoansa
Kondi sitä kynsillänsä,
Ucko auralla ajeli/
Ämmä äjästä weteli/
Joilda juhdat joutunehet
Peräti pericatohon;
Mutt' ei muuta cuin muretta/
Tästä työstä tullutkana.
Sillä kylwön kypsyttyä
Cocohon coottua[s]a/
Tuli Ruscha ruuninensa/
Pohjan maalle Poikinensa/
Marchisteli myöden maita/
Cahda käsin caupungeita,
Weron tawoin taitawast[i]
Otti aiwan angarasti.
Meni miehellä monella
Cajanan Caupungin päälle,
Cuhun conheita cocoisi
Turun maalda tuoda käski/
Cuhun cummat culjetteli
Waiwoin waunuilla weteli
[T]okit tynnyrin wetäwät,
Ambunewot angarimmat:
Cusa nousi corkaille/
Astui aina ahtehelle/
Pani pyssyt pljymähän,
Kruuti kirnut kiljumahan,
Lujan linnan lijcutteli/
Wäen pienen peljätteli,
Cohdastansa Commendantin
Altihixi andamahan,
Tulla tomulla Turulle
Caicki [?] cartanolle:
Saman linnan saatuansa
Kiwet coskehen cukisti/
Tuwat tuimalla tulella
Tuotti tuhaxi todella /
Culjetteli Köyhät curjat
Turun taca turwattomat
Asujat alinomaiset
Parahimmat Pacolaiset:
Toipa tuolda tutcuttoman
Saipa sieldä saamattoman/
Rijstan ricasten howeista
Paldaniemen Pappiloista,
Pitäitä pitkin culki
Summattoman calun sulki:
Monda pilaisi pahasti/
Monda tappoi taitawasti/
Palais taasen paisununna
Kyrön kesä corterihin.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Wenäläisen waeldamisesta
ländiselle puolen syxyllä
sen jälken.
CAuhia Casaean joucko
Tohti mennä Torniohon,
Josa Pohjan poica parat
Tawallansa tappeliwat/
[s. 14]Saalihita sijnä saiwat
Caunihisti candeliwat/
Casacoilda caranneilda
Tappelusta tapetuilda.
Custa kiukuhun kihahdit
Keskenänsä Generalit,
Lähettiwät läpi öitä/
Costamahan cohdapääta/
Toisen joucon jäätä myöden
Tappeluhun taitawamman/
Jotea caicki carcottelit
Tascuinensa Talonpojat/
Luicahtiwat Lulajahan/
Pikimäldäns Pijtimehen/
Suuren hopistit hywyden/
Saiwat rijstan, rickauden/
Toiwat Porot poikinensa,
Lappalaiset lapsinensa.
Tästä sanalla sanottu/
Lyhykäiseldä luettu:
Cuhun käändeli kätensä,
Oli onni ohjaxena/
Eipä auttann ambuminen
Taittu wastahan tapella/
Sillä Cuuluisa Cuningas
Carle waldias Wäkewä/
Oli posa Poikinensa/
Wielä maalla wierahalla/
HERra heittänyt wihansa
Cansahansa caatanunna.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Wenäläisen julman menon
muutoxesta/ Wuon. 1717.
COsca Herra Hertta CARLEN
Cuuluisimman Cuningamme
Toi jo pojes Turkin maalda/
Ruotzin rannoille rajoille/
Hämmästyiwät häiwttäjät,
Wiholliset Wenäläiset /
Saiwat hopun housuhinsa
Kijrun cowan corwihinsa:
Czaari se sanomat saatti
Oudot orderit osoitti/
Ettei maalla mainitulla,
Tehdä Toisen tuolla lailla/
Asetteli armostansa
Totisesta toimestansa/
Maalle Turun Maiden Herran/
Cansan parast catzomahan/
Laki miehet laitti cansa
Muolle / menot muuttu maasa/
Laitti lascun laupiamman
Coco polo Pohjan maallen/
Otti weron Wenäjäxi
Wuosin Wasahan wedätti/
Lupaisi lujalla juuri
Wakkastansa warsin suuri,
Codisamme costumahan,
Rauhasa rakendumahan/
Endisellä elämähän
Muodolla woiman mucahan.
[s. 16]Herra hallitzi hywästi
Wijzas wielä wisahasti,
Soppehen sauwasi soata,
Curituxes cuckarohon!
Aina armahda Jumala
Päästä päiwistä pahoista.
Ruotzin Cuuluisan Cuningas
Carlen XII. tapaturmaisesta
cuolemasta
Wuonna 1718.
OHo osaa onnetoinda!
Oho aicaa armotoinda!
Mitä kuulupi cujilda/
Mainitahan Ruotzin maalda?
Cuollut Culda-Cuningamme
Haudattuna Haldiamme /
Ammuttuna aiwon cautta,
Juutin maalla Juuttahilda,
Caunihin Caupungin alla/
Halli-Fredrichin nimeldä
Me cuin calat cawelemme,
Madon pojat matelemme,
Paitzi päättä/ Haidiatta/
Caitziatta, Catzojatta/
Josta surum suurenepi,
Endisestä enänepi;
Ainapa ajattelimme/
Pian toiwomme todella/
Mustat menot muuttuwaxi;
Mutta muutuit mustemmaxi.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista.
Waldacunnan Pettäjän
Giörtzin hallituxesta ja
hänen pahasta lopustans.
MUiden muutosten seasa/
Waiwoisamme waikioisa,
Muistan miestä muutamata
Waldacunnan waiwajata/
Joca pani Panckohonsa
Laski caicki lauckuhunsa/
Yxin caxin Carolinat,
Pienet Culda penningiset:
Maahan rahixi rakensi
Wasken palaiset walatti
Paperista parahimmat/
Saadan marcan maxawaiset/
Teki wisi willikystä/
Cuusi muuta cummitusta
Oli edes onduwaisen
Yxi silmän ylpeimmän,
Joiden cautta callihixi,
Capungeisa caicki saatti,
Monda häijysti häwitti,
Capitalista cadotti/
Saatti pelin Perkelelle,
Leikin lemmolle lisäisi,
Sill’ cuin pojes poljettihin
Nahat marcoin maxawaiset/
Äkild äyrin cappaleixi/
Tyhjixi tawattomixi/
Moni murhaisi hänensä/
Tämän mailman majoisa,
Hirti hijdelle palaxi,
Sathanalle saalihixi:
Caicki käypi carwalleni
Muistuisa mieleheni.
Warjele wacainen HERra
Estä Laupias Jumala,
Jos olis aina annettuna/
Taiwahasta tahdottuna
Hänen hallita halulla/
Mielen jälkehen medellä/
Nijn jo caikin caatuisimme
Hulludessa huckuisimme;
Mutta Taiwahan talosta
HErra näki näitä töitä/
Piti waaria waisastamme
Huolen hywän huudostamme/
N[it]kin pettäjän peräti
Maahan cuuluxi cumarsi/
Böwelildä pölkyn päälle/
Paru caula catkaistihin.
Näimbä wääräldä wähensi
Wallan HERra hurscahasti.
Aina armahda Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Muutamista erinomaisista waiwoista
samoina aicoina.
SAnomat' en saata olla,
Meidän Maalla mainitulla,
Että waiwaiset wahingot/
Tapaturmasa tapahduit,
Cautta kyron Cappalaisen
Andereas Afferenin,
Joc' ol' kirjat kirjoittanut,
Pahat Pismat Pijrtänynnä
Merta myöden menemähän
Ruotzin puolelle Poloinen
Netpä käändyiwät käsihin
Wihollisten wenäläisten,
Jotca cotihin cokiwat
Caranohon carcaisiwat
Ottamahan orjaxensa
Pahan Pisman pijrtäjätä.
Pappi se pacohon pääsi
Pitäitä pitkin käwi;
Mutta cauhiat Casacat
Hänen Talosta tawotit,
Johon tuli Taipalelda
Matensiawa Maiden teildä,
Pa[ni]t kijnni kiljumalla
Weisät Turcuhun tomulla/
Ensa waiwoin waiwa[ks]ihin,
Bijnattihin, Pijscattihin,
Kysyttihin kyllä taiten;
Culkenunna culta maita,
Cutca työstä tietänewät
Owat ollet asamiehet?
Tästä työstä tietäjätä
Monda Pappia poloista,
Monda muuta Musickata,
Mitkä waiwuit waiwan alla
Turun Cautzin Cartanolla,
Mitkä pääsi pijscattuna
Surkiasti suomittuna;
Wasan Tori todistapi,
Weri Saunasta sanopi
Pappi parcain Poloisten,
Muiden miesten muutamitsen.
Joudun jouckohon minäkin
Secottetin semmo[i]sehen.
Waick' en tiennyt tehtäwistä
Kijoista kirjoitetuista.
Istuin aiwan ilkiäsä,
Muuris Turun mustunesa,
Caxi cuutta wijcko cautta/
Cuusi päiwä, päälle wielä.
Mutta Anders Affereni,
Tuolla wihdoin Duomittihin,
Cauhiahan cuolemahan,
Hirsipuuhun heilumahan,
Cansza Luckarin catalan
Kellon-soittajan kyröstä,
Joc' ol' cansza cahlehisa
Mainituisa marckinoisa.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Printzessan Crunauxesta
Ruotzin Waldacunnan
Haldiaxi jälken Cuningan
cuoleman. W. 1719.
Wielä HErra wirwotapi
Luotujansa lohduttapi/
Cosca laitti laupiasti/
Pääxi meille wielä päätti
Ruotzin Perindö Printzessan
Ulrica Eleonoran:
Cuca tiesi: cunga cautta
Awun andapi Jumala?
Zionist sijs siunatcohon
Händä Herra [h]olcohon/
Hädäsänsä haikiasa/
Waiwasansa waikiasa/
Warjelcohon waaroisansa/
Auttacohon armostansa
Cansan parast catzomahan/
Rauhan jo rakendamahan/
Täyttäköhön toimituxet/
Andacohon aiwoituxet/
Mielen jälken menestyä/
Itkustansa ihastua/
Päähän pangon Pärlycrunun
Cualahansa caunistuxen/
Ylistykxen ymmärryxen
Rinnoille ripustacohon!
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Wenäläisen lähetyxestä polttamahan
Ruotzin maata.
KÄsky käwi Keisarilda/
Cowa czarilda sanoma/
Wiholliselda Wenäjän
Kesän tullesa kewäin /
Panna Purret purjehille
Lodjat lujat lainehille /
Ruotzin rannan rappailla,
[C]alut caicki caappailla,
Huonehet huomaitzemata
Caupungit, kylät Careilla/
Walkialla waiwutella
Cuumimmalla culusella:
Sotimiehet souteliwat
Tämän käskyn täytteliwät,
Monda maata maxawata,
Callistakin Caupungita/
Siellä häijysti häwitit,
Pohjinensa pojes poldit/
Kumaisetco rauta-ruukit,
Parahimmat paicat muutkin
Tuhax tulella tuletit/
Malmit werehen menetit/
Tawarat on caidackana
Kirjoitella Kiriahani/
Cuinga paljon paattihinsa
Corjasiwat couttihinsa:
Waldacunnalle wahingon
Saalit suuren Summattoman/
Sodan sytytit suruisen/
Ricoit rauhan rakennuxen
Jota Cullainen Cuningas,
CARLE Wainaja wacainen
Tulduansa Turkin maalda,
Maalda wihdoin wierahalda
Rackahasti rakende[l]i
Costannuxella cowalla.
Auta ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Sen Suuren Ruhtinan Hessen[-]Casselista FREDRICHIN
cruunauxesta Ruotzin Cuningaxi
Wuonna 1710.
HErrain päiwill päätettihin/
Caunihisti catzottihin
Herra Hessen, Caffelista
Suuri Ruhtinas lugusta/
Waldiaxi walittihin
Cuningaxi crunattihin/
Ruotzin Rijkin riskimmäxi
Waldacunnan wanhimmaxi;
Sillä Drottningi Totinen
Cuningaisen Culdacrunun/
Andoi Itze alttihixi
Mielisuosin Miehellensä.
Jalo Jacobin Jumala/
Iso Isä Isaakille/
Händä warsin warjelcohon
Cainaloisa candacohon.
Olcohon aina apuna/
Tus[k]is turwana, tukena/
Ettei wieras wihollinen
Saisi sattua hänehen/
[Seuraavat rivit on kirjoitettu lähteeseen käsin.]
Nijnkuin luulepi lujalla
Tehdä toivopi todella:
Zionihin saattakohon,
Turvahansa tuottakohon
Armon alle ottakohon
Pyynnön päälle katzokohon
Lainmatkohon laupiasti
Hyvän — —
[Sivulla on seuraava käsinkirjoitettu kommentti:]
Nämä seuraavat lehdet kuuluvat Waasan painokseen vuodelta 1778. Y. [K].
Hywän onnen helmastansa,
Wierestänsä wijsauden,
Sysätköhön sydämmehen.
Ikä päiwät ilman alla,
Istumahan istumella,
Pitkixi pidentäköhön,
Lemmesä lewittäköhön!
Kansan kaunihin awuxi,
Alammaisten autudexi,
Jotka huiki häwennehet,
Kokonansa köyhtynehet,
Sortunehet Sodan alla:
Rauha rackahin Jumala,
Lepo meille mieluhinen,
Anto suurin surun alla,
Lahja olis onnellinen!
Auta Ainoa Jumala
Päästä päiwistä pahoista!
Ei sanat sanoen puutu,
wirret weisaten wähene,
Sananlaskusa sanowat,
Sauwon sywät Suomalaiset;
Waan mun puuttupi puheni,
Laulu wirteni lakapi:
Sillä mulla mustat päiwät,
Kowat kyllä kaicki Koulut,
Sillä kipu kinttahasa,
Sillä wamma warpahasa,
Suoni sormia wetäpi,
Paukalota pakottapi,
Muret mieltä muuttelepi,
Aiwuan ajatuttapi,
Pää on kieleni kipiä,
Kuiwa kurckuni käriä,
Sydän rinnasa syläpi,
Hengi huonon huohottapi;
Eipä raiku raskas rinta,
Kulje kurjan kurcku torwi,
Waicka ainoset asiat,
Wielä warsin waatisiwat.
Sijs mä wihdon wijmmesexi,
Rukouxen rohkiasti,
Kannan kallihin etehen,
Kaickiwallan kamarihin:
Anna Herra antehexi,
Laske lahjaxi Jumala,
Että lausun lapsen lailla,
Alla angaran elämän,
Poika parka puhun näistä,
Walittanen waikiasti,
Tuimista wihasti töistä,
Kostostasi kowimmista,
Jotka synnit syngeimmät,
Ilman armot ansannehet,
Anna synnit antehexi,
Muista muinanen tapasi,
Laske laumas laitumelle,
Wieppä nijtull' wehrtälle;
Kuiwa kosket kuiwemmaxi,
Wedet wihdon wähemmäxi,
Kostamasta kaulojamme,
Kulkemasta kurckuhumme;
Wedä waiwost' wallallensa,
Ikehestä irralensa,
Että Eija entisellä,
Muodollamme muinosella,
Laulasimma lapsinemma,
Sulle suuri Sangarimme!
Amen Ainua Jumala
Päästä päiwistä pahoista!