Suuren valiokunnan mietintö 24/1917 II vp korkeimmasta oikeudesta
Tätä asiaa käsitellessään on Suuri valiokunta päättänyt puoltaa Lakivaliokunnan mietinnössä N:o 6 tehtyä lakiehdotusta erinäisillä muutoksilla enimmäkseen hallituksen esityksen mukaisesti, niin että laki tulisi näin kuuluvaksi:
Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:
Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää korkein oikeus.
Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä.
Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
Korkeimman oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:
1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeusosaston tutkittaviksi;
2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;
3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä;
4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka korkeimman hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen; ja
5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.
Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:
1) sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin;
2) muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka ylimmälle oikeudelle ehkä uskotaan;
3) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava; ja
4) lausunnon antaminen armahduksesta.
Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, joille oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.
Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallitukselle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.
Niistä tähän asti senaatin oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.
Muut jutut ja asiat saadaan, jollei korkein oikeus toisin määrää, käsitellä jaostoissa.
Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka hallitus nimittää korkeimman oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat korkeimman oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
Prokuraattorin tulee korkeimmassa oikeudessa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti senaatin oikeusosastossa on ollut.
Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan seitsemänkymmenen vuoden iässä.
Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeudessa.
Korkein oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
(Poist.)
Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.
Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jolloin senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet siirtyvät vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa. Sitä ennen ovat korkeimman oikeuden jäsenet tässä laissa säädetyssä järjestyksessä asetettavat toimiinsa (poist.).
Helsingissä 16 päivänä toukokuuta 1918.