Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle laiksi korkeimmasta oikeudesta (1917 II vp)

1917 – Toiset valtiopäivät N:o 10.

Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle laiksi Korkeimmasta Oikeudesta.

Hallitus antoi viimeksi koossaolleille valtiopäiville esityksen laiksi korkeimmasta oikeudesta. Kun Eduskunnan hyväksymä lakiehdotus ei vielä ole vahvistettu eikä julkaistu ja kun Hallitus katsoo eräitä muutoksia sanotussa lakiehdotuksessa suotaviksi, jättää Hallitus nyt Eduskunnan hyväksyttäväksi uuden, sisällykseltään jossakin määrin muutetun ehdotuksen laiksi korkeimmasta oikeudesta; ja johtuvat kosketellut muutokset osaksi niistä ehdotuksista, joita valtiopäivillä ylempänämainittua Hallituksen esitystä käsiteltäessä on tehty, osaksi niistä määräyksistä, jotka sisältyvät Hallituksen Eduskunnan hyväksyttäväksi jättämään ehdotukseen Suomen Hallitusmuodosta.

Tämä lakiehdotus on näin kuuluva:

L a k i Korkeimmasta Oikeudesta.

Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:

1 §.

Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää korkein oikeus.

Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä.

2 §.

Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.

3 §.

Korkeimman oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:

1) kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten asetusten mukaan on voitu saattaa Suomen senaatin oikeusosaston tutkittaviksi;

2) valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;

3) valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä;

4) syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka korkeimman hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen; ja

5) hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.

4 §.

Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:

1) ne oikeushallintoa koskevat ja muut asiat, jotka korkeimmalle oikeudelle on uskottu;

2) kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava.

Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, jolle oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.

5 §.

Korkeimman oikeuden tulee antaa hallitukselle lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alalle kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.

Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä hallitukselle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymisestä.

6 §.

Niistä tähän asti senaatin oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.

7 §.

Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.

Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat asiat ovat korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.

Muut jutut ja asiat saadaan, jollei korkein oikeus toisin määrää, käsitellä jaostoissa.

8 §.

Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, joiden nimittämisestä on erikseen säädetty, ja muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus itse nimittää. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.

9 §.

Prokuraattorin tulee korkeimmassa oikeudessa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti senaatin oikeusosastossa on ollut.

10 §.

Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös korkeimman oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.

11 §.

Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan kuudenkymmenen kahdeksan vuoden iässä.

12 §.

Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan prokuraattorin syytteestä viran toimituksessa tekemästään virheestä edesvastaukseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, joka käsittelee hallituksen jäsentä vastaan nostettua syytettä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.

13 §.

Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeudessa.

14 §.

Korkein oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.

15 §.

Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.

16 §.

Tämä laki astuu voimaan .................. Samana päivänä lakkautetaan senaatin oikeusosasto ja astuvat sen varapuheenjohtaja ja jäsenet sekä virkamiehet vastaaviin toimiin korkeimmassa oikeudessa; älköön kuitenkaan 11 §:n määräystä heihin sovellettako.

Ne korkeimman oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireilla, siirretään korkeimpaan oikeuteen.

Helsingissä, 3 päivänä joulukuuta 1917.

Suomen Senaatin päätöksen mukaan

Oikeustoimituskunnan Päällikkö Onni Talas.

A. Pulkkinen.

Katso myös[muokkaa]