Totisen kääntymisen harjoitus/Kappale 21

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Christillinen Muisto-Kirja Esipuhe
Totisen kääntymisen harjoitus
Kirjoittanut Arthur Dent
Omantunnon Puhdistuksesta


Rakas Jumalata etsiväinen sielu!

Autuuden tie on keviä, ja työläs, ja mahdotoin. Mahdotoin on se, jos joku luulee vanhalla pahalla tavallansa, ilman ahkerata syntein poistoimittamista, tulevansa Jumalan tykö: työläs on se niille, jotka jakavat sydämensä, ja yhdellä puolella rippuvat kiinni Jumalassa, ja hänen tahdossansa; vaan toisella puolella oman mielensä himoissa. Mutta keviä on se koska joku Jumalan sanan uskoo, ja Christuksen köyhää elämä-kertaa mielellänsä seuraa. Joka henkensä ja lihalliset suostumisensa, hukuttaa Christutsen tähden ja hyljää mailmalliset himot häntä seuratessansa, hän löytää sen, Matth. 16: 25, ja käsittää sekä tässä elämässä, että tulevaisessa sen oikian onnellisuuden. Luc. 13: 24. Marc. 9: 23. Philip. 4: 13.

Sillä Jumala johdattaa niitä, jotka hänen alansa itsensä antavat, niinkuin hän tahtoo antaa voiman ja siunauksen tehdä niitä töitä, kuin (muutoin) mahdottomat ovat, Joh. 14: 12. Matth. 16: 29, ja uudista heitä niinkuin omia lapsiansa hänen tuntemisensa ja kuvansa jälkeen, joka heidän luonut on, Col. 3: 10.

Sentähden on aivan tarpeellinen, että me annamme meitämme vahvasti ja pysyväisesti Jumalan säännön ala, ja uhramme itse meitämme hänen kaikkein pyhimmän tahtonsa suosioksi *),

  • ) 1 Tim. 2: 4. 1 Thess. 4: 3, 7.

jos me autuuden tavaraa, jonka meidän rakkain Wapahtajamme meille on jällensä ansainnut ja ynnä Jumalan lasten vapautta, ja sitä tulevaista kunniata joskus nauttia tahdomme **).

    • ) Hebr. 5: 9.

Ilman senkaltaista aikomista en me taida ikänänsä Jumalan autuaaksitekeväiseen tuntoon tulla; vaan pysymme pimeydessä, eikä ole meillä osaa Christuksessa ***),

      • ) Joh. 1: 6. Luc. 2: 4.

vaikka me vielä koko P. Raamatun ulkoa taitaisimme ja olisimme muissa asioissa taitavammat, kuin ihmiset olleet ovat.

Moni jumalinen opettaja vaatii moninaisia asioita yhteen Christillisen elämäkertaan, joka paljous usein enämmin estää hyvän halun kuin sitä edesauttaa; ja muutamat sen kautta tulevat peljätetyksi pois hyvästä aikomisesta, panevat sitten eteensä yhden määrän, kuhunka asti he tahtovat Jumalaa palvella, johonka he luulevat, että hänen pitäis tytymän.

Senkaltaisille heikoille avuksi, taitaan koko uuden kuuliaisuuden meno kolmessa kappaleessa edespanna:

1. Oman tunnon puhdistamisessa,
2. Meidän haluimme pyhittämisessä.
3. Meidän tahtomme uhraamisessa Jumalan tahdon ala.

Koska me siihen ehdimme, niin me olemme autuaat, ajallisesti ja ijankaikkisesti; Sillä kaikki Chrisiityt ja järjelliset jhmiset tunnustavat, että ihmisen korkein hyvyys seisoo meidän sielumme yhdistyksessä Jumalan kanssa.

Omantunnon puhdistuksen kautta panemme pois synnit, jotka muutoin eroittavat meidän ja Jumalan toinen toisestansa, ja pitävät meitä usein vastoin meidän tahtoamme, pimeyden vallassa vankina; vaan silloin meidän halumme pyhitetään, koska me Jumalan armon kautta enämmin ja enämmin käännämme itsemme Jumalan tykö, ikävöitsemme tulla lähisempään ystävyyteen ja uskollisuuteen sen Korkeimman Hyvyyden kanssa, ja löydämme vähittäin ne avut tykönämme, joita me ennen ainoastaan, jonkun kaltaisella ulkonaisella harjoituksella, tehneet olemme.

Senkaltaisen hänen alansa annetun ja mailmasta poiskäätyn sielun Jumala itse enämmin ja enämmin tykönsä vetää, siihen asti, että yksi sydämellinen meidän tahtomme uhraus Jumalan tahdon ala sitä seuraa. Ja Jumala kaiketi juuri uskollisesti tekee sielun ystäväksensä, kihlaa ja yhdistää sen itsellensä, joka kutsutaan yhdissytseksi Jumalan kanssa.

Niin siis tulee se Jumalata eisiväinen sielu, niinkuin morsian, yhdistyksen tilassa siihen verrattomaan kunniaan, joka on se hengellinen kihlaus hänen uskollisen Luojansa kanssa; jota hän valistuksen tilassa ainoastaan lapsillisella uskalluksella niinkuin yksi tytär, ja puhdistuksen tilassa, totisella pelvolla, niinkuin nöyrä piika paljaassa yksikertaisessa uskossa ja kuuliaisuudessa palvellut oli.

Tällä tiellä näkyy myös yksi oikia ymmärrys, kaikessa toivossansa, äärimmäisen määränsä saavuttavan. Sillä mikä taitaa olla kunniallisempi, kuin puhtaalla omallatunnolla pitää itsensä saastuttamaata vikain saastaisuudesta ja julmain himoinsa vaikutuksista? Mikä on hyödyllisempi, kuin haluin pyhityksessä, poispannen kaikki huikistelevaiset turhuudet, saada ne oikiat vahvat omaisuudet? Katovaisen savun edestä voittaa kaikkein kalliimman kirkkauden ja kunnian? Ja mihinkä taitaa joku paremmin tytyä, kuin että me löydämme turvallisen vapakaupungin Jumalan armollisen edeskatsomisen pehmiässä sylissä ja suloisessa helmassa; joka kaikkein taitavimmasti ja voimallisimmasti hallitsee; jota ei myös yksikään luontokappale taida vastaan seisoa. Tässä satamassa taidamme kaikessa nykyisessä ja tulevaisessa onnettomuudessa ja vaarassa suruttomat olla.

Tällä tavalla taitaa se, joka tällä tiellä Jumalan väkevän avun kautta kiiruhtaa, saada tässä kuolevaisuudessa kaikkein tavarain perustuksen, ja tulevaisen kunnian esimaun, siihen meitä Jumala armollisesti auttakoon!

ja antakoon halun ja täyttämisen, hänen nimensä kunniaksi!

Amen.