Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../O

Wikiaineistosta
N Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
O
Kirjoittanut Henrik Florinus
P


[s. C5a]

O.

ODottain cala ongeen tule.

Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi.

Oho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä.

Oja maan ylistä; wesi laxot täyttä.

Oikeus cowa on; ei mies hywäkän.

Olcon onnexi! hywät päiwät päällisexi.

Olen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän.

Olin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa / waimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan wenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman taudin tappamata / cowan onnen ottamata.

Olin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhax / calcui sauwa.

Olkinen ohrainen Wuosi.

Ollan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan.

Ollan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin.

[s. C5b]Olu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona caswatesans.

Oluella onni caunis / juodan janomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan [n]äkemätäkin.

Oluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa.

Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä olkene / calu cauwas culkene.

Olu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke.

Oma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä

Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi.

Oma löytty / wieras warastettu.

Oman cattilans ala cukin hijliä coco.

Omans cungin caunit mustackin walkiackin.

Omans cungin caunit; mustat muiden walkiackin.

Omans cukin kijttä.

Omans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens.

Oma sielu sedän poica.

Omat maat macuammat; omat metzät mieluam̃at.

Omba kiszallakin nisät.

Omena oma pasca / musta muiden walkoinengin.

Omba särjelläkin sydän

On connakin core / eli coria / cuin on sam̃acko reesä.

On cuin otoxu.

On onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala.

On Pukillakin parta waan eij miehen mieldä.

On ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa.

On sielu waiwaisellakin.

On syöpä säästäjälläkin.

On työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin.

On Wirca warcallakin. [s. C6a]On wälinaica linnasakin.

Opettuans cukin pitä.

Opix coiran kylmä sauna.

Opix Herran puustit.

Oppenu oluen juo / oppematoin oxenda.

Oppia ikä caicki.

Oraxes alcu on. Oraxes olki nähdän.

Osatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä.

Osautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä.

Ota täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on.

Ota wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö.

Otteilla otetan; cannuxilla ajetan.

Otza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä.

Oudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista.

Oxaxi paha puu.

N P