Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../P
| O | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. P Kirjoittanut Henrik Florinus |
R |
P.
PAckainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä.
Paha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen.
Paha lapsi persoi lapsi.
Paha lindu pesäns hiero.
Paha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda.
Pahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita.
Pahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä.
Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen / luule paljon tehnens.
Paha mies parratoin / paha suurenparran cansza.
Paha nahatoinda nylke.
Paha nimen pane / hywä nimen canda.
Paha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty.
[s. C6b]Paha on paljas pään cansza hiusnuotta wetä.
Paha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina.
Pahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin mene.
Pahat puhet turmelewat hywät tawat.
Paha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinẽ.
Pahan maiwon Uunin edes halla wilian pane.
Paha palan wiettä.
Paljo culu cunniasa / mene mieli andimesa.
Paljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa.
Paljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä.
Paljo se catzo / joca omans catzo.
Paljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki.
Paljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta.
Paljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä.
Pandacon suu säckiä myöden.
Pane paha matcaan / mene itze cansza / eli myötä / eli perän.
Parahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän.
Pare aja / cuin wetä.
Pare anda / cuin otta.
Pare wähä annettu / cuin paljo luwattu.
Pare cuolla cuin kerjätä.
Pare hywän neuwo / cuin pahan työ.
Pare istua cuin seiso.
Pare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä.
Pare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli
Pare cuorma lados / cuin caxi ulcona.
Pare lehmä lypsä cuin tappa.
Pare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys hapiätä. [s. C7a]Pare lusica tascus / cuin sulca lakis.
Pare löytty! cuin öykätty.
Pare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis.
Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki.
Pare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän.
Pare oja tuckia cuin joki.
Pare oma olkinengin / cuin wieras willainengan.
Pare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän.
Pare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä.
Pare pieni cala / cuin tyhjä pala.
Pare puoli kädes / cuin caicki odotta.
Pare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla.
Pare wähä cuin ei mitän.
Pare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja.
Pare ryppy kengäs / cuin racko warpasa.
Pare tuwasta palatackin on.
Pare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä.
Pare wähä hihan suusa cuin palio suolesa.
Pare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna.
Parin linnuckin pesewät.
Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat.
Paxu cuin turilas.
Pelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca.
Perä pilwiä sata. sc. enämmän.
Peräst pahan torujan sanat suuhun tulewat Catzo: Jäljest
Peucalo Miestä / waxa Waimo.
Pese coira / Catzo: Suji coira.
Pese Silmäs / caiwa corwas.
Pian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen.
Pian lyhy wirsi weisattu [s. C7b]Pian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu.
Picarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat mieldäns myöden.
Pidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä.
Pidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois.
Piennä heinä / nuorna ruoho.
Pinon lastut / cuin lapseckin cotons.
Pirtti suojan nimi on.
Pisin sormi suuhun ennättä.
Pisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns.
Piti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti.
Pitkä händä lämbymällä. wieran.
Pitkä mailman siwu on.
Pitkä mies seisoalda.
Pitkä Yön siwu on.
Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen.
Pitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän.
Poudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi.
Pouta heinä mies on.
Puhdas cuin pesty kekäle.
Puhtasa wedesä on hywä uida.
Puhujan suuhun caicki tule.
Puhuin puhet tulewat.
Puhu miestä caickipäiwä; älä nime sano.
Puhu toisian / cuin paha sairas
Puhuttu puhe / ammuttu nuoli.
Puoli noita wieras taloisa.
Puoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan /
Puoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi.
Purewata peljätän / ei liehacoitzewata. [s. C8a]Puulla puusti costetan / halwolla cadican haawa.
Puulla toinen Mies toisen asjan aja.
Puu lusicka syö hopia lusican.
Puuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa.
Pyhä Papin arkia
Pysy aisoisas.
Pysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta.
Päin hywää / eli paha. pitä oldaman.
Päin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen.
Päiwällä on silmät / yöllä corwat.
Päldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän.
Päällä cuckoi curjanakin; cana alla armasnakin.
Päällä syönen carwa on.
Pää (loppu) päiwälläkin tule.
Pää (esipä) sotia tappele.
Pää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän.
Pääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin.
Päästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. päästä matokin cuole.
Päätynyt pidetän.
Pöydän päästä cunnia.