Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../S
| R | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. S Kirjoittanut Henrik Florinus |
T |
S.
SAamiset luodut lapset.
Saanella sia on / ei ansainnella.
Saan minä sen armon linnastakin.
Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.
Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.
Saa tyhjän pytämätäckin / cowan oñen ostamatackin.
Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.
Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.
Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.
Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta.
Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta.
Sana wanha wirttä.
Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.
Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.
[s. D1a]Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.
Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.
Satain suwet tulewat.
Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.
Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.
Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.
Secainen kerjäjän säcki.
Se ikäns elä / cuin aicans wälttä.
Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.
Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.
Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.
Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.
Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.
Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.
Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.
Se suusa / cuin sydämes.
Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo. Paljo sillä.
Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.
Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa cuoleman pitä.
Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.
Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.
Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.
Sijnä näkiä / cuin tekiä.
Sijtä härkä syö / cuin wetä.
Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis.
Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.
Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.
Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.
Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä. [s. D1b]Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.
Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.
Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn isän helmas / paruin Äitin parmailla.
Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans
Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.
Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.
Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru päiwälisest / itcu illalisest.
Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.
Silmä Herra / mieli Cuningas.
Sinne waaja mene / cuin nuija waati.
Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla kirisi / colmas cohdusa copisi.
Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / ollan.
Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.
Sitä minä / cuin muutkin.
Sitä watza täynä / cuin suu makia.
Siweys maan peri.
Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.
Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.
Sodat uscon selittä / eli selittäwät.
Soipa torwi cauwas cuulu.
Sokia suolen pohja / kielen pitus matca.
Sota cuocki / rauha ruocki. [s. D2a]Sucujansa suuret naiwat.
Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.
Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko rämänäkin.
Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.
Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.
Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.
Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.
Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.
Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.
Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.
Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.
Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.
Suri suu wähä willoja.
Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.
Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla lapsi.
Suu hywän tunde; kieli makian maista.
Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda
Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani alainen. sano paha waimo.
Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte.
Suu pitä pandaman säckiä myöden.
Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.
Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.
Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetã; puolipäiwä / cuin pidetän; tule ehto itzestänskin. [s. D2b]Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.
Suurus petti murkinan.
Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.
Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.
Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.
Suu sanoja puhu.
Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.
Suusa wieran coto.
Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.
Suu sydämen tulcki.
Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.
Syy Curjan kerjämän käske.
Syy paha peljätä.
Syö coira cahlens; pettä Uro walans.
Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens.
Syödän syljettykin caali.
Syö susi luetungin Lamban.
Syö susi neppanskin.
Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu.
Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.
Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.