Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../S

Wikiaineistosta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
R Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt.
S
Kirjoittanut Henrik Florinus
T


[s. C8b]

S.

SAamiset luodut lapset.

Saanella sia on / ei ansainnella.

Saan minä sen armon linnastakin.

Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata.

Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin.

Saa tyhjän pytämätäckin / cowan oñen ostamatackin.

Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla.

Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten.

Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä.

Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta.

Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta.

Sana wanha wirttä.

Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens.

Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota.

[s. D1a]Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä.

Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi.

Satain suwet tulewat.

Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata.

Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista.

Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi.

Secainen kerjäjän säcki.

Se ikäns elä / cuin aicans wälttä.

Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe.

Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi.

Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on.

Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais.

Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan.

Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan.

Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita.

Se suusa / cuin sydämes.

Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo. Paljo sillä.

Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla.

Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa cuoleman pitä.

Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas.

Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu.

Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies.

Sijnä näkiä / cuin tekiä.

Sijtä härkä syö / cuin wetä.

Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis.

Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy.

Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on.

Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat.

Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä. [s. D1b]Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa.

Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns.

Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn isän helmas / paruin Äitin parmailla.

Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans

Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun.

Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois.

Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru päiwälisest / itcu illalisest.

Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda.

Silmä Herra / mieli Cuningas.

Sinne waaja mene / cuin nuija waati.

Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla kirisi / colmas cohdusa copisi.

Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / ollan.

Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske.

Sitä minä / cuin muutkin.

Sitä watza täynä / cuin suu makia.

Siweys maan peri.

Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet.

Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan.

Sodat uscon selittä / eli selittäwät.

Soipa torwi cauwas cuulu.

Sokia suolen pohja / kielen pitus matca.

Sota cuocki / rauha ruocki. [s. D2a]Sucujansa suuret naiwat.

Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando.

Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko rämänäkin.

Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa.

Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä.

Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa.

Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän.

Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset.

Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on.

Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa.

Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu.

Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen.

Suri suu wähä willoja.

Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla.

Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla lapsi.

Suu hywän tunde; kieli makian maista.

Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda

Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani alainen. sano paha waimo.

Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte.

Suu pitä pandaman säckiä myöden.

Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele.

Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano.

Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetã; puolipäiwä / cuin pidetän; tule ehto itzestänskin. [s. D2b]Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen.

Suurus petti murkinan.

Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa.

Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä.

Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä.

Suu sanoja puhu.

Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis.

Suusa wieran coto.

Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans.

Suu sydämen tulcki.

Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä.

Syy Curjan kerjämän käske.

Syy paha peljätä.

Syö coira cahlens; pettä Uro walans.

Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens.

Syödän syljettykin caali.

Syö susi luetungin Lamban.

Syö susi neppanskin.

Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu.

Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs.

Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin.

R T