Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../T
| S | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. T Kirjoittanut Henrik Florinus |
U |
T
Taca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi.
Tacana Joulun Talwi caicki on.
Taicka hän käy sywään / taicka saween.
Taicka joutzi murtu / taicka jänne catke.
Taicka rauha / taicka rauta.
Taidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla.
[s. D3a]Taidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin.
Talwi waimon taasti; Reki Warsan waati.
Talonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica.
Tapa endinen talu; wirca endinen wetä.
Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit.
Tapaturma miehen / eli wuohen / surma.
Tapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus.
Tarwe / eli / tusca neuwon muista.
Tarwe työn teke.
Tasajaco näljän tappa / eli sammutta.
Tasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on.
Tautina hywä pala tacana on.
Tawallans maa elä / wirallans wijmeinengin.
Tawoillans tautiakin sanotan.
Tehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset.
Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene.
Tekiän käten caicki tule / eli tapahtu.
Tee mitäs teet / kylläs edestäs löydät.
Tee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on. sinnũ mielestäs.
Tee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes.
Terwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns.
Teräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen.
Tiedän paican. Catzo: Sian tiedän.
Tiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa.
Tiellä morsian rijhes / corena eli laiscana.
Tien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä. [s. D3b]Tiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä.
Tietyn päälle hywä mennä; ei haascatun.
Tina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia.
Toinen mies / toinen miehucainen.
Toinen puhu nijttu / toinen nijtun aita.
Toinen päiwä / toinen neuwo.
Toinen saaman / toinen syömän.
Toinen tuoman / toinen juoman.
Toinen tupa / toinen tapa.
Toisat cuuroi cuule; toisat sokia souta.
Toisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan.
Toista Carhu ajattele; toista carhun tappaja.
Toiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei sinäikänä / eikä turpen alaista.
Tucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta.
Tule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin.
Tule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin.
Tuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi (luocaxi)
Tuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwem̃asta.
Tuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona.
Turcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu.
Turcu rahan arwa.
Turkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella.
Tuwasta hywä / eli / paras palata.
Tuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan.
Tuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko ladwan / nummi petäjän [s. D4a]horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen.
Tuuli tuohen lähdettä.
Tyhmät tyhjiä naurawat.
Tyhjä neuwo neulan tiestä nälkä naskalin siasta.
Tykönä coiran ase / eli / purimet
Tymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast.
Tytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu.
Tyyristä syödän / ei tyhjä.
Työ cowangin onnen woitta.
Työläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. [[../J#Joca tahto|Joca tahto.]]
Työläs on wanha congarix opetta.
Työläs on tyhjä jaca.
Työläs leski lepytellä.
Työ nijn / cuin tehdän.
Työstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe.
Työstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta.
Työ tecoons wetä.
Työ tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja.
Työ tekiäns caipa.
Työ tekiäns kijttä / näkiä työns näke.
Työtä on hangen tulles; työtä hangen lähteis.
Työtä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa.
Täi eläwäsä; mato cuollesa.
Täisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira.
Tänäpän culda / huomen mulda.
Tässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä.
Tässä tänäpän / cusa huomena?
Täytens maa tunge.