Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../M
| L | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. M Kirjoittanut Henrik Florinus |
N |
M.
MAa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin.
Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman.
Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon.
Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen.
Maa wahwa; Jumala wäkewä.
Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans.
Maiskis mansicka kyndäjän suusa.
Mansickatakin maasta cumarretan.
Matca murhex / tucka purjex.
Maxa welcas; paicka pöxys.
Maxettu heritetty haawa.
Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön.
Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä.
Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri cotona catois.
Merellä silmät / metzällä corwat.
Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene.
Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; pohjan poudat pisim̃ät.
Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä.
Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei ikman olluckan.
Mieldä kerjätesäkin tarwitan.
Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy.
Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän.
Mies maca / onni walwo. Eli oikemin
Mies maca Jumala walwo.
[s. C3a]Mies miehen tunde / suwellakin / talwellakin.
Mies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita.
Mies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän tapettu on.
Mies se cuin sanans pitä.
Miestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan.
Miestä sanasta / härkä sarwesta.
Mies wanha Oluen juo / Catzo laho puu.
Mies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän.
Mies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres.
Mies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se unesta nosta / cadicalla carcotta.
Mingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden Lapsi Orwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi.
Miniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu.
Minä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele.
Mitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta uloskäy. eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä.
Mitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä.
Mitä paljosta calusta / cosca päällä martalla?
Mitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla?
Molembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä.
Monda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta:
Monda juonda juopunella: muuna itke / muuna naura. [s. C3b]Monda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran; cumarran wähä cutakin.
Monda muoria minulla / monda leiwän leipojata.
Monda musta merellä / ei caicki hylkeitä.
Monda oja pienykäistä suuren joen caswatta.
Monda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet.
Monda tuima nijtä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä.
Moni canda witza omaan selkäns.
Moni Engeli edes; tacana tulipunainen.
Monna / (monena) mies eläisäns.
Moni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi.
Moni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan.
Morsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli / eli puoli / että kindat kädesä.
Muistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä sinäikänä. Warhain naitettu.
Muita naipa naittele; itze naipa naida tahto.
Muna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana.
Muodosans munakin parembi.
Muodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin.
Muoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin.
Muoto parembi / cuin waate.
Murhena hywä pala tacana on. Eli:
Murhexi muru piwosa.
Murhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman hapenan.
Murianen munans canda. Wähä waimo lastans.
Murumieli muucalaisen; palamieli palcollisen.
Musta maanen sia; matala laiscan tiski. [s. C4a]Mustan cappa cannetan walkian nenän editzen.
Muuna cungin; muuna cutakin.
Muuna Liendä leiwän cansza; muuna leiwätä Liha / eli cala.
Muuna wiljemmin / muuna wajemmin. eli
Muuna wiljoin / muuna waiwoin.
Muuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans.
Myy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin.
Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä.
Myötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canszana carangosakin.
Mämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä) welan teke / caali cartanon pitä.