Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.../W
| U | Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset / Sananlaskut / Mahdollisuden jälken monialda cootut / ja nyt wastudest ahkerudella enätyt. W Kirjoittanut Henrik Florinus |
Y |
W.
WAate hywä waatewasta:
Waaxa waimo / peucalo urosta:
Wacka candens walitze: Catzo kyllä wacka:
Wahingosta wijsax tullan / ei rickaxi:
Wahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä caicki caulaele / se cauwas ajettane.
Wahwa hywä on / luja wielä wahwembi.
Waimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli. [s. D5a]Wai olewa caicki woitta.
Waipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat.
Waiwainen hätäynny on.
Waiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda.
Waiwainen warcan kimpun joutu.
Waiwainen warahin nousi / cowa onni cohta cãsza.
Waiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi:
Waiwaisella waimo wallan päällä.
Waiwaisen pöytä ei coscan castu.
Waiwaisen calu toisen miehen kädes on.
Wala warcan miecka
Walhella on lyhyet jäljet /
Wamma warpas; Catzo Cuin on.
Walhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä.
Wanajas wedet sywim̃ät; Birckalas puut pisimmät.
Wanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä.
Warahin kirckoon / hiljain keräjään.
Waras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene.
Waras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla.
Waras wei warcalda / sai ilman saanelda.
Wara wihco / Catzo: Suuri wihco.
Wares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha ilma päiwäxi.
Wedellä on nöyrät siwut.
Wedä JEsus wieraita / wedä wieran wara!
Weitzi jacajan käten jää. Catzo. jacajan. [s. D5b]Weli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän / Sisar emännän / täti lasten cumbikin.
Wellingi weljen; Catzo Caali minun caiman.
Werhosa Jumalan käsi on.
Wero wieran wedetty / että annettu ateria.
Wesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla
Wetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös.
Wielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans.
Wieras wian näke. Catzo mies wieras.
Wierestäns walkiakin polta. Catzo lästä.
Wieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs.
Wie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on.
Wie susi luetungin. Catzo Syö susi.
Wie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin.
Wiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä.
Wijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen yhdexenä.
Wijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat.
Wijsas cawalan pettä. hullu wijsan willitze.
Wijsi wirca / cuusi nälkä.
Wiljan luona hywä elä on.
Wilja wesi kyläsä.
Wilja wieraita coco.
Wilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin
Willainen Isällä witza / Enon witza willaisembi. [s. D6a]Wilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan.
Wilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta.
Wilu wuosi wilja wuosi.
Wirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen.
Wircans puolest cukin cope / eli copia on.
Wiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin.
Wireys cowangin onnen woitta.
Witza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi.
Woilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla.
Wuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän.
Wuorons wanhangin tule; aicans cahilangin cuolla:
Wuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta.
Wuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin asia:
Wähä cutakin.
Wähäll hullun / eli pahan mieli noutan.
Wähä lindu muni wähän munan.
Wähä miehen mustudest: Catzo Mitä miehen:
Wähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia.
Wähäs paljon seiso:
Wähästä paljo tule:
Wähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty.
Wähäs se tule / että juopunu laula:
Wähäs wahingo tule:
Wähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet /
Wähä wähästä annetan:
Wäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda:
Wäiwe naulans tunde: [s. D6b]Wälin aica linnasakin:
Wäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ:
Wäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu:
Wäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen:
Wäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas: